Kotivara pahan päivän varalle

Sairastuminen. Sähkökatko. Lakko. Myrsky. Vesikatko. Tulva. Talouden romahdus. Ja mitä näitä nyt onkaan. Siis syitä varautumiseen...

Vuosien mittaan olen tullut yhä vain tietoisemmaksi siitä, miten haavoittuva sitä onkaan. Tarkoitan sitä, että olemme tottuneet elämään teknologian keskellä ja kaikkien palvelujen saavutettavissa. Jos tulee poikkeustilanne, kuinka moni nykypäivän ihmisistä pärjäisi? Voitko sanoa pärjääväsi viikon? Entäpä kuukauden? Tiesitkö muuten, että pelastuslaki velvoittaa jokaista ihmistä omatoimiseen varautumiseen?

Varautumista on tietenkin monenlaista ja ihan jokaisen, asui sitten kaupungissa tai maaseudulla, olisi hyvä pitää huolta, että jonkinlainen kotivara löytyy. Kotivarasta löytyy googlettamalla monien toimijoiden sivuilta paljon tietoa ja ohjeita. Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEK kertoo sivuillaan kotivarasta näin: Kotivara tarkoittaa, että kotiin hankitaan ruokaa ja muita päivittäin välttämättä tarvittavia tavaroita vähän enemmän. Kotivaran pitäisi riittää useaksi päiväksi, jopa viikoksi.  

Kotivarasta löytyy myös monenlaisia testejä, joilla voi katsoa minkälainen oma varautumistaso on. Toki testit eivät kerro koko totuutta, mutta antavat ehkä pikkuisen suuntaa. Tein huvikseni Marttojen Testaa millainen varautuja olet -testin ja siinä sain tulokseksi näin:

Hienoa! Varautumistasosi on huippuluokkaa ja selviytyisit monenlaisista häiriötilanteista mainiosti. Voit levittää tietoa omaehtoisesta varautumisesta myös lähipiirillesi. Marttapiirit järjestävät viikolla 36 Kotivara-tapahtumia, kannattaa mennä mukaan! Täytyykin tutustua onko meidän kylälle tulossa Kotivara-tapahtuma.

 

Vastaava testi löytyy myös urbaaniselviytyminen-sivustolta, se keskittyy enemmän urbaaniympäristöön.
 

Korpinkiven tupa -blogin Satu yllytti tekemään kotivara-varautumistestin, jonka hän oli tehnyt blogissaan ja jonka teki myös Susanna blogissaan Kohti omavaraiselämää.

Testi on huoltovarmuuskeskuksen ja SPEK:n laatima ja siinä lasketaan pisteitä väittämiin tehtyjen vastausten pohjalta. Olen kopioinut testin suoraan ylläolevista blogeista, vastaukset ovat toki omani.

Väittämät ja vastaukseni alla:

Kodissani on puhtaita kannellisia vesisankoja sekä vesikanistereita veden varastoimiseen.
Meiltä löytyy vesikanistereita ja kannellisia astioita ja olemme niitä joutuneet joskus käyttämäänkin. Kun muutimme taloomme, emme uskaltaneet juoda pitkään käyttämättömänä olleen kaivomme vettä, ennen kuin sen laatu oli tutkittu. Silloin toimme vettä muualta. Ostoslistalla on kylläkin vielä kasa ämpäreitä vanhojen lisäksi.

Osaan hoitaa tilapäisesti WC-tarpeet hygieenisesti ilman vesijohtovettä.
Kyllä hoituu tarvittaessa. Vessaremontin aikana tosin hoidimme kakkoshädät työpaikoillamme, ja kerran ajoin jopa kymmenen kilometriä illalla lähimmälle ABC:lle kun hätä yllätti kotona. Osaisin kyllä tarvittaessa toimia kotonakin.

Asunnossani on toimiva palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden.
Meillä on palovaroittimia jopa enemmän kuin tuo.

Kodissani on sammutuspeite ja/tai käsisammutin.
Meillä on useita sammutuspeitteitä ja ainakin kaksi käsisammutinta.

Olen päivittänyt alkusammutustaitoni.
Edellisestä alkusammutuskoulutuksesta alkaa olla jo kulunut jonkin verran aikaa.

Olen harjoitellut poistumista asunnostani tulipalon varalta.Olen mielikuvaharjoitellut tätä. Pieni lapsi näköjään aiheuttaa äidissä kaikenlaista ylimääräistä ajattelutoimintaa. Asumme yhdessä kerroksessa ja molemmissa päissä taloa on ovet ulos. Lisäksi jokaisessa tilassa on myös ikkuna, jonka rikkomalla tai tuuletusikkunan avaamalla voi poistua talosta.

Minulla on aina varalla käteistä rahaa.
Tämä on minun heikko lenkkini. Minulla harvoin on käteistä rahaa. En haluaisi säilöä kotona rahaa, tosin pieni summa ei varmasti olisi kauhean haitallista säilöä kotona, jossain hyvässä piilossa.

Tunnen yleisen vaaramerkin ja osaan sisälle suojautumisen siihen kuuluvin toimenpitein.
Tunnen merkin, se on nouseva ja laskeva, mutta en tiedä kuuluuko se maaseudulla. Iltaisin meillä on usein tv:kin auki, joten jos se toimii, siellä on myös hätätiedotteita. Ja voihan se hätätilanne tulla vaikka töissäkin. Helsingin kaupunkialueella vaaramerkki varmasti kuuluu. Osaan toimia jos kuulen merkin. Jos haluat kertausta, Pelastustoimen sivuilta löytyy toimintaohjeita.

Minulla on otsa- ja taskulamppu ja varaparistoja.
Meillä on molempia lamppuja useampi, yleensä löytyy aina myös erilaisia varapattereita. Meiltä löytyy myös iso kasa kynttilöitä, tuikkuja ja tulitikkuja. Meillä on usein sähkökatkoja, joten näitä on totuttu kyllä hakemaan pimeässä.

Minulla on paristoilla toimiva radio.
Meillä on minun ensimmäinen, lapsuuteni viikkorahoilla ostettu radio työhuoneen nurkassa. Se toimii myös paristoilla. Se on muuten ehjä, mutta kasettisoitin on siinä rikki.

Minulla on ruokaa varastoituna kotiin vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.
Meillä on aina ruokaa pitkäksi aikaa. Käymme kaupassa kaksi kertaa kuukaudessa, joten ruokaa on aina pariksi viikoksi pelkästään jääkaapissa. Kaapeissa meillä on perusruokatarpeita kuten erilaisia jauhoja, kaurahiutaleita, pastaa, riisiä, sokeria, mausteita, pilttejä, tölkkiruokaa, kuivattuja sieniä jne. Tämän lisäksi pakasteessa on melkoisen paljon ruokaa, meillä on iso arkkupakastin ja lisäksi vielä kaappipakastin. Pärjäisimme todennäköisesti useamman viikonkin, sillä sähkökatkon tullessa, voimme pitää pakastimen käynnissä aggregaatilla ainakin jonkin aikaa.

Osaan uida vähintään 200 metriä.
Osaan uida kyllä ja olen uinutkin tuollaisen matkan. Uimisessa isoin riski on taipuvuuteni suonenvetoihin. Aikanaan loukkaamani jalka alkaa uidessa helposti kramppaamaan.

Osaan tehdä hätäilmoituksen.
Osaan ja olen joskus tehnytkin.

Häiriötilanteessa haluan auttaa muita.
Toki autan parhaan kykyni mukaan.

Pistetaulukko:
0-4 pistettä
Et ole varautunut! Nyt on aika uudelle harrastukselle: Omatoiminen varautuminen
5-9 pistettä
Olet tyydyttävästi varautunut. Sinulta puuttuu vielä tärkeitä tietoja ja taitoja.
10-13 pistettä
Olet hyvin varautunut, mutta korjaathan puutteet?
14-15 pistettä
Olet huippuvarautuja ja luot turvaa ympärillesi.

Testithän menivät ihan mukavasti, mutta se johtuu pitkälti siitä, että jonkinlaisiin erikoistilanteisiin täällä maalla on joutunut tottumaan. Täällä on joka talvi useita sähkökatkoja, joista pahin on kestänyt jopa viikon. Näissä tilanteissa kun ei ole normilämmitystä, valoja, vessaa tai suihkua, on joutunut käyttämään välillä luovuutta. Mutta eri tilanteiden jälkeen on oppinut varautumaan entistä paremmin. Omaa varautumista voi kuitenkin vielä paljon parantaa, osa varautumisesta tarkoittaa mielestäni tarvikkeiden lisäksi myös erilaisia taitoja, joita voi kehittää sekä peruskuntoa, jota voi kohentaa.

Kannattaa muuten lukaista Puolustusministeriön Pahasti poikki -ohjeistus. Varsinkin jos tuntuu, ettet ihan ole perillä miten ja mihin esim. pitkäaikainen sähkökatko voi vaikuttaa. Läheskään kaikki kaupungissa asuvat tuttuni eivät ymmärtäneet miksi emme voineet käydä suihkussa tai vessassa kun sähköt olivat poikki. Vastaus tähänkin löytyy tuosta ohjeistuksesta.

Palaan varautumiseen myöhemmissäkin kirjoituksissani. Itseäni kiinnostaa tällaista peruskotivaraa vahvempi varautuminen.