Kirja-arvostelu: Villiyrtti keittokirja

Sami Tallberg, Villiyrtti keittokirja, Readme.fi 2014.
Kirjan takakannessa kerrotaan, että Sami Tallberg on työskennellyt toistakymmentä vuotta alan merkittävissä ravintoloissa ympäri maailman keräten kokemuksia villikasvien käytöstä. Työssään hän käyttää runsaasti villikasveja, sekä pitää omaa yritystä, joka myy villikasveja maan johtaville ravintoloille.

Villiyrtti keittokirjassa on vajaa kahdeksankymmentä villikasvia esitelty kuvineen. Jokaisesta kasvista kerrotaan korkeus, kukan tuntomerkit, minkälaisessa ympäristössä kasvaa, tekstuuri ja maku sekä käytettävät osat. Lisäksi kasveista on yleistä tietoa mm. minkälaisiin ruokiin se sopii käytettäväksi ja mitä erityispiirteitä siinä on. Esittelyn jälkeen tarjoillaan yksi ruokaohje, jossa kasvia on käytetty.

Kirjasta löytyy myös sesonkikalenteri, jossa kerrotaan milloin mitäkin kasvia löytyy sekä ohjeita säilöntään. Kirjassa on n. 340 sivua, joten reippaasti asiaa.

Kirjan kuvat ovat hyvät, lähes kaikista kasvin tunnistus onnistuu vaivattomasti. Kirjaa lukiessa yllättyy mistä kaikista kasveista saa aikaan syötävää. Osa ruokaohjeista on hieman ravintola-annosmaisia, mutta osa varmasti kiinnostavia kokeilla. Kirjan huono puoli on sen iso koko, kirjan kanssa ei oikein voi mennä luontoon etsimään kasveja. Kaiken kaikkiaan kirja on monipuolinen, inspiroiva ja hyödyllinen, ja uskon sen edistävän villikasvisten tuntemustani. Suosittelen tätä kirjaa kaikille villikasviksista ja niiden käytöstä ruuanlaitossa kiinnostuneille.

Villiyrttien lumoissa

Vuosi sitten keväällä kuuntelin messuilla Sami Tallbergin puheenvuoroa villiyrteistä. Sami on kirjoittanut aiheesta kirjan (tai useitakin) ja käyttänyt villiyrttejä työssään ravintola-alalla jo pitkään. Sami kertoi puheenvuorossaan erilaisista villiyrteistä ja miten niitä voi käyttää ruuanlaitossa, hän myös antoi vinkkejä minkä villiyrtin maku on samankaltainen minkäkin kasvatetun yrtin kanssa. Innostuin tuosta puheenvuorosta ja päätin, että tutustun aiheeseen paremmin.

Tilasin Samin kirjan ja päätin, että opettelen hyödyntämään villiyrttejä myös meidän keittiössä sekä lääkekaapissa. Jotta en hurahtaisi asiaan liiaksi ja innostus säilyisi, tein sellaisen päätöksen, että ensimmäisenä kesänä keräilen tuttuja kasveja ja koitan niistä tehdä simppeleitä juttuja. Sen jälkeen opettelen joka vuosi jonkun uuden villiyrtin tai ennestään tutun yrtin uuden käyttötavan. Lisäksi opettelen yhden uuden ruokasienen joka vuosi.

Ostin viime vuonna Sami Tallbergin Villiyrtti keittokirjan

Viime kesänä käytin ensimmäistä kertaa nokkosta, teimme siitä teetä ja käytin sitä myös esim. sämpylöissä ja keitoissa. Kuusenkerkkäsiirappia valmistin kokeeksi myös ja salaatteja teimme voikukasta, koivunlehdistä, metsämansikan lehdistä ja siankärsämöistä. Ketunleipiä laitoin koristeeksi keiton päälle.

Hortailun koin viime kesänä hauskaksi puuhaksi ja puutarhan entiset rikkaruohoalueet saivat aivan erilaisen merkityksen. Ensimmäistä kertaa olin innoissani, että tontiltamme löytyy alue, joka on täynnä nokkosia. Nokkonen olikin viime kesän kerätyin villiyrtti meidän pihallamme.

Nokkosia odottamassa kattilassa käyntiä

Koitin tehdä horsman kukista mehua, ei maistunut oikein miltään.
Täytyy kokeilla ensi kesänä uudelleen, toisella reseptillä.

Villiyrttikausi on alkamassa parin kuukauden päästä jälleen, odotan jo innolla, sillä tänä vuonna aion tehdä lisää kokeiluja noista viime kesän yrityksistä. Tontillamme kasvaa monenlaista ja on upeaa jos voisimme hyödyntää pihapiirimme kasvistoa mahdollisimman monipuolisesti.