sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Koivunmahlasta virtaa?

Yksi tämän vuoden opeteltavista luonnonantimista on koivunmahla. Olen muistaakseni lapsena joskus saanut maistaa mahlaa, mutta en ole itse koskaan sitä kerännyt eikä minulla ole aikuisiältä mitään kokemusta tästä kevätherkusta.

Mahlahan ei ole pelkästään koivusta saatava herkku, vaan sitä voi kerätä myös esim. vaahterasta tai tammesta. Olen kuitenkin ajatellut kokeilla mahlan keräämistä meidän pihan isosta koivusta ja vertailuksi otan ehkä yhden nuoremmankin koivun pihan perältä.

Pihan pienempi koivu, joka saa toimia toisena mahlatehtaana

Mahlalla on puun elämässä iso tehtävä. Mahla virtaa kasvukauden alusta puun juurista oksiin, ja puu käyttää mahlaa energiana lehtien kasvattamiseen ja kukkimiseen. Monet pitävätkin mahlaa terveysjuomana, joka antaa myös ihmiselle energiaa ja edistää terveyttä. Itse en ole sinällään ajatellut terveysvaikutuksia, vaan haluan kokeilla/käyttää tätä luonnon omaa mehua. Toki jos se siinä samassa terveyttä edistää ja tekee olon energiseksi, niin en ole siitä ollenkaan pahoillani.
Mahla on 99-prosenttisesti vettä. Koivun mahlassa on alle yksi prosentti eri sokereita: fruktoosia, glukoosia ja joskus hyvin pieniä määriä sakkaroosia. Lisäksi mahlassa on hedelmähappoja, lähinnä omenahappoa. Mahlassa on myös vähän kaliumia, kalsiumia, magnesiumia, mangaania sekä aminohappoja, proteiineja ja C-vitamiinia.
(Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metla)
Ajattelin kerätä nyt mahlaa sen verran, että sitä voisi nauttia ensi syksyn ja talven synkkinä ja väsyttävinä hetkinä. Mahla ei säily jääkaapissa kuin vuorokauden, mutta sitä voi pakastaa, joten ajattelin hankkia pakastuspulloja. Jos pakastaisi esim. kymmenkunta pulloa, siitä riittäisi herkkua useammalle ei-niin-energiselle päivälle. Sen lisäksi mahlaa riittää päivittäin juotavaksikin kuukauden ajan keräysaikana.

Mahlaa voi käyttää myös teevetenä, silloin sitä ei kuitenkaan saa kuumentaa yli 70 asteen. Lisäksi mahlaa voisi kuulemma käyttää myös oluen, siman tai viinin valmistuksessa, kiehtova ajatus.

Lähipihan vanha koivu. Tästä kokeillaan mahlan keruuta.

Lukemani mukaan puu ei mahlan keräyksestä ota nokkiinsa, vaan korjaa keräystä varten poratun reijän pian letkun poistamisen jälkeen.

Ylen sivuilta löysin mukavan jutun muutaman vuoden takaa mahlan juoksuttamisesta. Lisäksi ylen sivuilta löytyi myös toinen juttu aiheesta. Myös Kalevan sivuilta löytyi yli kymmenen vuotta vanha juttu samasta aiheesta. Wikipedia taasen kertoo tarkemmin mitä mahla on.

Koska mahlan keruuaika on vasta kohta alkamassa, nyt on hyvä aika laittaa ostoslistalle keruuseen tarvittavat tarvikkeet. Ehkäpä sitä jopa muistaa jossain vaiheessa ostaa ne. Eli tarvitsen pari kannellista ämpäriä, pari elintarvikekelpoista letkua sekä pakastuspulloja. Laitan sitten uutta juttua kun keruu ja maistelu alkaa.

Oletteko te keränneet ja käyttäneet mahlaa? Heittäkäähän myös vinkkejä mahlan erilaisiin käyttötapoihin.

4 kommenttia:

  1. Meillä juoksutetaan mahlaa keväisin aina sellasista puista, jotka on aikomus joskus kaataa. Mahlaa on ihan vaan juotu sellasenaan. Olen käyttänyt sitä leivonnassa nesteenä ja simaakin on tullut tehtyä siitä.
    Joinain vuosina olen pakastanut sitä ja ollaan saunajuomana nautittu. Mutta mitään sen järisyttävämpi käyttötarkoituksia en ole sille keksinyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oletko huomannut, että esim. eri ikäisistä puista tulisi eri makuista mahlaa? Entä tuleeko vanhoista puista paremmin tai huonommin kuin nuoremmista?

      Koitin tässä pari päivää sitten valuttaa mahlaa vanhasta pihakoivusta, mutta hyvin vähäisesti tuli. Tosin voi olla, että on vielä liian aikaista-

      Poista
  2. Minä olen pakastanut mahlaa jääpalapusseissa, helppo ottaa sulamaan sopiva määrä :)

    VastaaPoista