keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Varautumissuunnittelua kriisiä varten


Olen aiemminkin kirjoitellut varautumisesta, viimeksi taisin keskittyä lähinnä kotivaraan. Olemme viimepäivinä keskustelleet taas mieheni kanssa varautumisesta ja erilaisista kriiseistä. Keskustelu heräsi taas, kun lähipäivinä on noussut useita artikkeleita erilaisista kriiseistä ja niiden vaikutuksista sekä maapallon tilasta. Iltalehti kirjoitti jutun harjoituksesta, joka paljasti energiakriisin vaikutuksen Suomen ruokatilanteeseen. Viime päivinä on keskusteltu myös 15000 tutkijan nostamasta huolesta ilmastonmuutoksen vuoksi, ja äskettäin on kirjoitettu mm. Tekniikan maailmassa hyönteisten määrän romahduksesta ja ekologisesta maailmanlopusta.

Kaikki nämä keskustelut nostavat suurta huolta maailman tilasta ja samalla myös ihmetystä siitä, etteivät maailman johtajat edelleenkään reagoi tilanteeseen sen tarvitsemalla vakavuudella. Ilmastonmuutoksesta on puhuttu varmasti ainakin kolmenkymmenen vuoden ajan, eikä ihmiskunta ole ollut halukas katsomaan nenäänsä pidemmälle. Eläinlajit kuolevat sukupuuttoon, ilmasto lämpenee ja luonnonkatastrofit lisääntyvät. Samanaikaisesti me ihmiset jatkamme saastuttamista ja itsekästä eloamme. Nyt alkaa olla jo myöhäistä... Yksi asia on tietenkin se, että miten voisi tehdä oman osansa vähentääkseen omaa kuormaansa luonnon taakaksi. Mutta toinen, mistä tänään kirjoitan on se, että miten voi varautua kriisiin, joka voi olla yhtä hyvin jonkun luonnonmullistuksen, energiakriisin, sodan, kyberterrorin tai muun sellaisen aiheuttama. Itse olemme vieneet ajatusmaailmaa melko pitkällekin, mutta jos haluat varautua, voit aloittaa ihan peruskotivarasta ja viedä sitä pikku hiljaa pikkuisen edemmäksi.

Mihin sitten kannattaa varautua?


Olemme itse päättäneet keskittyä niihin asioihin, mihin pystymme vaikuttamaan. Varautumisessa olemme päättäneet tehdä suunnitelman suurimpien riskien minimoimiseksi.

Olemme miettineet varautumista eri kulmista ja miettineet neljä pääteemaa, joiden kautta varautumista pohditaan. Näiden teemojen avulla on helposti mietittävissä mihin asioihin pitäisi keskittyä. Olemme ajatelleet tehdä jonkinlaisen suunnitelman, jossa parannamme valmiuttamme kriisitilanteisiin askel kerrallaan. Emme tee tätä suurella vakavuudella, vaan harrastuksenamme ja pikkuisen kerrallaan.


Neljä varautumisen teemaa


  1. Energia
    Mitä jos olemme tilanteessa, ettei meillä ole sähköä? Miten varaudumme siihen? Sähkö liittyy moneen tärkeään toimintoon valaistuksen ja elektroniikan lisäksi, mm. lämmitykseen, peseytymiseen, wc-käynteihin ja ruuan valmistukseen ja säilöntään. Mietinnässä meillä siis on, miten varaudumme lyhyeen, päivien tai maksimissaan viikkojen katkokseen sähkössä tai miten varaudumme tilanteeseen, että sähköä ei ole käytettävissä ollenkaan. Mitä vaihtoehtoisia tapoja on hoitaa eri asioita?

    Agregaatti olisi ratkaisu lyhyempiaikaiseen katkoon. Sillä saisi esim. pakastimen pidettyä toiminnassa, ladattua kännykät ja jotain muutakin pientä. Agregaatti tarvitsee toimiakseen polttoainetta eli ihan sellaisenaan se ei riitä.

    Peseytyminen ja wc-käynnit pidempiaikaisessa sähkönpuutteessa. Mitä jos kiinteistössä olisi yksi kompostoiva wc ja valmiina työväline veden nostamiseen kaivosta?

    Ruuanlaiton voisi ratkaista kaasugrillillä, avotulella tai vaikkapa leivinuunilla. Pitäisikö nykyäänkin talosta löytyä leivinuuni, lämmitykseen ja ruuanlaittoon?



    Lämmitys. Riittävästi tulipesiä eri puolilla taloa, meillä se tarkoittaisi puukiuasta saunassa sekä paria takkaa tai vaikkapa yksi takka ja yksi leivinuuni. Tällä hetkellä meillä on talossamme puukiuas ja yksi takka, toinen takka odottelee varastossa asennusta.

    Ruuan säilöntä. Vaihtoehtoiset säilöntätavat kuten kuivaus, suolaus, säilykkeet jne. Lisäksi maakuopat ja maakellari pitävät esim. vihannekset, mehut ja hillot viileänä. Lyhyessä sähkökatkossa pakastinta voi hoitaa agregaatilla, ainakin sen aikaa, kunnes pakastin tyhjenee. Maakellarista haaveilemme, meillä ei ole sellaista vielä. Talossamme oli ostettaessa kylmiö, mutta purimme sen pois. 70-luvun talojen kylmiöt aiheuttavat yleensä jonkinlaista kosteusvauriota ja pikkuisen oli meilläkin jo vaurioita. Kylmiön takia tontilla ei varmaankaan ole maakellaria, vaikka edelliset omistajat tietääkseni olivatkin kovia kasvattamaan puutarhassa monenlaista.
  2. Ruoka
    Ruuanlaiton ja -säilönnän lisäksi yksi iso kysymys on, että mistä ruokaa? Mitä jos ruokaa ei saa kaupasta? Entä jos Suomen maanviljelys joutuu pahempaan kriisiin, eikä esim. viljaa ole saatavilla?

    Peruskasvisten kasvatus ja siementen keruu. Pitäisi löytää omaan kasvimaahan sopivimmat kasvikset ja juurekset. Valittujen kasvisten täytyy olla säilöttävissä myös talven varalle ja kasvisten pitäisi myös olla sellaisia, jotka on helppoja kasvattaa ja kestäviä kasvitautien varalta. Peruskasvikset kuten peruna, porkkana, pavut ja herneet sekä muut juurekset kuten lanttu tai punajuuri olisivat hyviä kasvatettavia. Kurkku, tomaatti ja paprika käyvät kasvatukseen myös hienosti, kun niistä opettelee keräämään siemenet talteen, jotta kasvatus olisi omavaraista. Hedelmäpuut ovat myös hyviä, kunhan opettelee hoitamaan niitä.



    Lihaa ja kananmunia voisi tuoda omat kanat ja lihatuotantoon myös esim. kanit toimisivat mukavasti. Mielenkiintoisia, kohtuullisen kustannustehokkaita ja säänkestäviä kasvatteja ovat myös villasiat, alpakat ja tietyt lammasrodut, kahdesta jälkimmäisestä saisi myös villaa käytettäväksi.

    Luonnon tarjonnan hyödyntäminen mahdollisimman laajasti. Käyttökelpoisia sienilajeja on kymmenittäin ja lisäksi erilaiset luonnonyrtit voi kuivata ja säilöä.

    Pientä, lyhytaikaista kriisiä varten kotivara toimii hienosti. Kotivarassa voi olla kaikkea pitkään säilyvää kuten säilykkeitä, jauhoja, riisejä, sokeria, etikkaa, pastaa, kuivattuja papuja ja herneitä, öljyjä, makeisia, viiniä yms.

    Metsästyksen oppiminen. Metsästäjän tutkinnon suorittaminen.
  3. Terveys
    Mitä jos lääkäri ei ole saatavilla? Oman terveyden ja kunnon merkitys kriisiaikoina?

    Tärkeää olisi olla hyvässä fyysisessä kunnossa, jotta jaksaa tehdä fyysistä työtä, jos koneita ja laitteita ei ole käytössä, ja pysyy mahdollisimman terveenä. Omalla to-do-listallamme on mm. liikunnan lisääminen kunnon kohottamiseksi.

    Ensiapua ja sairaanhoitoa varten kotoa olisi hyvä löytyä tarvikkeita kuten esim. ylimääräisiä purkkeja vitamiineja, lääkehiiltä, joditabletit, tulehduskipulääkkeitä, kortisonrasvaa, desinfiointiainetta, sidetarpeita ja muita ensiapuvälineitä. Omia reseptilääkkeitä olisi aina hyvä olla pikkuisen enemmän kuin yhden kuukauden annos.

    Perustaitoihin olisi hyvä opetella mm. luonnonlääkekasveja, ne voivat joskus olla ainoa apukeino.

  4. Taidot
    Vanhojen käsityötaitojen osaaminen voi olla tulevaisuudessa kullanarvoista, oikeastaan kaikki kädentaidot hyödyttävät oli kriisi tai ei. Myös erä-, viljely- ja metsästystaidot ovat hyödyllisiä. Kotia olisi myös hyvä osata huoltaa ja remontoidakin.

    Periaatteessa ei olisi haitaksi, jos osa ohjeista ja tiedosta olisi kirjallisessa muodossa esim. kirjoina, sillä kaikki luottavat nykyään nettiin. Mutta mitäs jos nettiä ei olekaan käytössä?

    Itse haluaisin oppia monenlaista ja opettaa niitä taitoja sitten myös lapselleni.
Paljon mietittävää! Mielenkiintoisinta lienee, että ihan kaikkeen ei pysty varautumaan. Tämän vuoksi ei kannattane ottaa kauheasti stressiä varautumisesta. Osa asioista on kuitenkin sellaisia, että ilman kriisiäkin niistä on hyötyä. Aina ei kriisin tarvitse olla kauhean suurikaan, kun varautuminen auttaa. Joku isompi menoerä palkasta eikä harmita yhtään, että on varannut kotivaraa ruokatarvikkeista. Isompi sähkökatko, jolloin on mukava hakea kotivarasta patterit taskulamppuun. Minkälaisia varautumisajatuksia tai suunnitelmia teillä on? Teettekö sellaisia ylipäätään vai luotatteko, ettei mitään kriisiä tule?