Mikä väri sopii taloon?

Olemme puhuneet talon maalaamisesta. Talo olisi hyvä maalata viimeistään ensi vuonna, tänä vuonna ei ehkä ole aikaa. Olemme nyt maalanneet ulkorakennukset harmaaksi, talo on siniharmaa. Aloimme miettiä josko vaihtaisimme seuraavassa maalauksessa talon väriä. Punainen oli meillä molemmilla ajatuksena. Käväisin ottamassa talon kulmalta valokuvan ja avasin sen kuvankäsittelyohjelmassa. Halusin testata miltä talomme näyttäisi punaisena. Kuvankäsittelyn laatu ei ole mitenkään kauhean hyvä, mutta antaa käsityksen.

Mitä mieltä olette? Olisiko punainen sopiva väri?

Talo näyttää nyt tältä. Se oli aikanaan ostettaessa sellainen beigen tai hiekan värinen ja maalattiin täksi.

Tältä talo näyttäisi punaisena. Mietimme yläreunan ja tiiliosien maalaamista mustaksi. Tosin en tiedä voiko tuollaista hiekkatiiltä maalata edes. Jossain vaiheessa tiiliseinä voitaisiin myös rapata, siihen saa ainakin väriä.

Ulkorakennusten harmaasta väristä olemme tykänneet. Tarkoitus on maalata kaikki ulkorakennukset saman väriseksi. Tuo harmaa on kuitenkin sävyltään liian lähellä talomme nykyistä väriä.

Ulkovarasto on vihdoin maalattu kokonaan. Vielä yläosat,
kivijalka ja ovet. Nyt varasto sai lisävuosia.

Kasvimaan kuulumisia

Tänä vuonna kasvimaan hoito on jäänyt vähän huonolle. Tai olen kyllä kitkenyt ja ollaan kasteltu, mutta ei kyllä mitenkään loistava sato ole tulossa. Ensi vuonna täytyy kyllä maata vähän ravitakin. Ajattelin kysellä saataisiinko jostain tallilta lantaa syksyllä. Keväällä pitäisi olla sitten jo käytettävissä.

Ensimmäiset perunat omasta maasta. Kuin karkkia!

No, perunat kasvavat tänäkin vuonna hienosti. Sipulitkin varmasti saadaan käyttökokoiseksi. Sitten kaikki muu... Mangoldia olemme jo syöneetkin ja tykkäsimme, porkkanat ovat pikkuisia vielä, punajuuria ei noussut kuin pari hassua, pavut taisivat silloin alkumetreillä saada kylmää. Herneissä on palkoja näkyvissä.

Tomaatit eivät ole oikein pärjänneet ja rucolat kupsahtivat jostain syystä. Perussalaattia ollaan syötykin ja kurkuissa on jo pieniä kurkkuja roikkumassa. Eli jotain pientä saadaan sadoksi, mutta lähinnä vain maistiaiseksi, ei niinkään oikeasti ruuaksi.

Herneenpalot ilta-auringossa

 Myös villiyrttipuoli jäi tänä kesänä melko heikoksi, on ollut jotenkin niin kiire, etten ole edes ehtinyt perehtyä niiden keräämiseen. Mahlaa tuli keväällä kerättyä ja sienikausi on vasta alkamassa, joten sienimetsään kerkiämme vielä. Se on vaan hyväksyttävä, että toisina vuosina ehtii itsekin paremmin keskittyä juttuihin kuin toisina. Tämä vuosi meni vähän harakoille. Ja kun tuo osaaminenkaan ei ole vielä kauhean hyvällä tasolla, niin opetteluahan tämä kaikki vielä on.

Mangoldit odottavat keräystä.

Porkkanat kasvoivat yllättävän tasaisesti.

Kurkunpennut on söpösiä.

Peura oli käpötellyt kasvimaalla, ei sentään ollut astunut kasvien päälle.

Hedelmäpuista ja marjapensaista ei vielä tänä vuonna saada myöskään mitään ihmeellistä satoa. Musta- ja punaviinimarjoja tuli yhteensä ehkä puoli litraa heh, puutarhavadelmista ei tullut mitään, mutta villivadelmia on pikkuisen maistiaisiksi. Metsämansikoita poimittiin pikkumiehen kanssa yhteensä muutama desi. Tyrnit ovat vielä pieniä ja viinistä jäi eloon yksi köynnös. Kirsikka- ja luumupuun viime syksynä istutetut alut eivät tuottaneet edes lehtiä, en tiedä kuolivatko talvella. Isompi kirsikkapuu tuotti muutaman kukan ja vähän lehtiä. Omenapuiden taimet näyttävät kohtuullisen hyviltä, vaikka peurat pääsivätkin niitä vähän nakertamaan viime talvena.

Palkinto ja haaste

Sain Korpinkiven tuvan Sadulta Blogger Recognition Award -palkinnon ja haasteen. Nyt koitan sitten vastailla kysymyksiin parhaani mukaan :)

Haaste

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.

2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen. 

3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi

5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi.

1. Tämä tulikin tuolla alussa kerrottua.

2. Ensimmäiset blogini aloittelin jo joskus vuoden 2008 tienoilla. Silloin olin menossa naimisiin ja aloitin kirjoittelemaan blogia häävalmisteluista. Sittemmin kirjoittelin erilaisia matkablogeja, jotka yleensä kestivät sitten vain sen matkan ajan. Ensimmäinen pidempiaikainen blogini oli voimissaan kun olin raskaana pikkumiehestäni. Tuon blogin piti olla päiväkirja raskaudesta, jossa pohdiskelen erilaisia raskausajan juttuja. Lopulta blogista muodostui eroblogi ja purin siellä sydäntäni ja käytin sitä jonkinlaisena terapiakanavana. Tätä blogia pidin nimettömänä, eikä edelleenkään kukaan läheiseni ole lukenut sitä tietäen, että se on minun.

Kun elämäni asettui uomilleen, halusin päättää tuskaisen blogini ja aloittaa kirjoittamaan perheeni yhteisestä remonttiprojektista. Kirjoittelin enemmän ja vähemmän säännöllisesti pari vuotta blogiani Projekti Villa Tuuliaa, joka on vieläkin elossa, mutta päivittyy harvakseltaan. Kun sitten tammikuussa näin, että omavaraisuus.org etsii yhteistyökumppaneiksi samojen kiinnostuksen aiheiden ympärillä olevia blogeja, innostuin starttaamaan uuden blogin, joka oikeastaan keskittyy eniten omavaraisuuden tavoittelun ympärille. On kuitenkin luontevaa, että blogini kertoo muutenkin elämästämme. Se siis yhdistää pientä osaomavaraisuuden tavoittelua sekä jonkinlaista luontoa kunnioittavaa elämäntapaa tai pyrkimystä siihen. Pitkälti blogi kertoo kuitenkin ihan tavallisesta perheestä, joka on alkanut tiedostaa mihin ihmiskunta on maailmaa viemässä, ja joka haluaisi kehittää omia taitojaan ja valmiuksia pärjätä huolimatta maailman suunnasta. Toisaalta osa elämäntavastamme on kaukana ekologisesta, matkustelemme ja asumme isossa talossa. 

3. Jokainen kirjoittaa oman näköistänsä blogia. Ole oma itsesi, kaikenlainen teeskentely näkyy teksteistä läpi. Kirjoita siitä mistä tykkäät. Varaudu, ettet voi miellyttää kaikkia. Pyri kirjoittamaan tiivistetysti ja melko lyhyesti. Käytä kuvia (omiasi). Lue muiden blogeja ja linkitä myös muiden blogeihin. Kommentoi muiden blogeja ja samalla teet omaakin blogia tunnetuksi. 

4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi.

Korpinkiven tuvan Satu nimesi minut :)

5. Haastan seuraavat blogit (kaikki todennäköisesti saaneet haasteen jo aiemminkin) :

Koivukumpu
Korkeala
Sininen tupa
Kotiva(a)ra
Farmer to bee
Kotitalouskriisi
Epämoderni perhe
Oleminen

Vintagentti

ja kymmenes jääköön nyt haastamatta :D

Mökkihöperöt

En edes sano enää mitään siitä, miten kauan taas on vierähtänyt edellisestä postauksesta. Kesäaika, milloin olisi eniten kirjoitettavaakin, on myös arvokasta aikaa ulkona puuhailuun. Olemme viettäneet suurimman osan illoista ulkosalla kitkien kasvimaata ja erilaisten ulkohommien parissa.

Ajatus omasta kanalasta on nyt lämmennyt siihen pisteeseen, että syksyllä olisi tarkoitus koittaa saada ulkovarasto remontoitua talvikäyttöön soveltuvaksi kanalaksi. Olemme mittailleet tilaa ja sen pitäisi riittää oikein loistavasti haaveilemalleni kanaporukalle. Kiinnostavimmaksi kanaroduksi on muotoutunut Orpington, ja olenkin jo selvittänyt paikallisia kasvattajia. Alustavasti keskustelin erään kasvattajan kanssa myös visiitistä heille, jotta pääsisin näkemään rotua vähän lähempää.

Orpington kuuluu suuriin kanarotuihin, jotka munivat mukavasti, mutta käyvät myös lihatuotantoon. Olenkin ajatellut, että voisin jossain vaiheessa kasvattaa kanoja myös lihaksi. Aluksi kuitenkin hankimme kotkot vain munatuotantoon ja iloksi. Näillä suunnitelmilla kanoja tulisi 4-5 kpl:tta ja lisäksi yksi kukko. Kanalan taakse olemme rakentamassa ulkotarhan, joka kasvattaa elintilaa entisestään kesäajaksi. Kurkkaa Kanayhdistyksen sivuilta miltä Orpington rotu näyttää.

Viimeisen parin kuukauden aikana on tullut tehtyä muutama ostos tori.fistä. Olemme nimittäin hurahtaneet mökkeihin. No, oikeastaan kaikki on ollut enemmän ja vähemmän suunniteltua, mutta sattumusten kautta erinäisiä pieniä rakennuksia on tullut ostettua kolme. Ulkosaunasta olemme haaveilleet jo pidemmän aikaa ja siitähän onkin todisteena pari vuotta sitten rakennettu pressusaunaviritelmä. Olin aikani katsonut torista erinäisiä saunarakennuksia ja totesin, että jos rakennuksen nimi on sauna, sen hinta on nelinumeroinen ja jos rakennus on iso leikkimökki, sen hinta on kolminumeroinen. Siispä ostimme ison, hirsisen leikkimökin. Mökki piti purkaa ja tuoda tontille purettuna. Melko nopeasti saimme sen kasattua takaisin muotoonsa, sillä olimme onneksi tajunneet merkata hirret, jolloin mökki oli helppo koota. Mökin huopakatto meni purkuhommissa rikki, mutta löysimme facebook-kirpputorilta ilmaiseksi uusia kattotiiliä, joista saimme saunaan uuden katon. Kiukaan löysimme 20 eurolla ja hormista maksoimme vähän enemmän. Sauna vaatii vielä sisätöitä ennen kuin sitä pääsee käyttämään.

Mökki oli ostettaessa muutaman vuoden vanha ja käsittelemätön.

Kasattuna ja käsiteltynä ulkopuolelta. Näyttää aika hyvältä.

 Saunamökkiimme olemme todella tyytyväisiä. Sauna löysi paikkansa puutarhamme parhaalta paikalta, kasvimaiden kulmilta. Oli mukavaa antaa vanhalle leikkimökille uusi elämä. Leikkimökki oli ollut ilmeisesti aika vähällä leikillä ja se oli ollut lähinnä tiellä ja harmina pienellä pihalla.

Seuraavana mökkihullut löysivät torilta pienen aittarakennuksen. Rakennus sijaitsi meiltä vain muutaman kilometrin päässä ja sen sai kätevästi siirrettyä peräkärryllä. Mökin myyjä oli alunperin ajatellut tehdä tästä pienen pihasaunan, mutta meistä rakennus oli siihen tarkoitukseen aika ahdas. Itse ajattelimme käyttää rakennusta varmasti alkuun puuvajana, vaikka aluksi ajattelimme siitä jopa jonkinlaista pihakeittiötä. Rakennus on nyt tulevan kanalan kulmalla ja voi olla, että paikkaa joudutaan vielä jossain vaiheessa vaihtamaan.

Aittarakennuksesta tulee puuvaja.

Jotta voidaan käyttää sanontaa "ei kahta ilman kolmatta", näin eilen torilla vielä yhden rakennuksen. Olimme pohtineet varastotilamme vähyyttä nyt kun yhdestä varastosta ollaan tekemässä kanalaa. Meiltä puuttuu selkeästi varasto, jonne laittaa mm. puutarhan työvälineitä. Olimme pohtineet jonkinlaisen kontin hankintaa, ja silmiin olikin osunut jättimäinen, 12-metrinen kontti. Kontin huonona puolena on se, että kontti pitäisi ulkoverhoilla, jotta se sopisi kauniisti maisemaan. Eilen sitten törmäsin ilmoitukseen, jossa hirsimökkiyrittäjä myy pihansa mallimökit pois edullisesti. Mökkikauppa on pitkälti netissä, joten hänen mukaansa mallimökit ovat turhaan seisomassa pihalla. Löysimme siis näistä ilmoituksista yhden täydellisen helmen.

Mökkilöytö torista, pituuttakin n. seitsemän metriä.

Yrittäjä myi yhteensä ehkä viittä mökkiä hyvin edullisesti. Kaksi mökeistä kiinnitti huomiomme. Toinen oli kuvassa näkyvä seitsemän metriä leveä rakennus ja toinen samantyylinen, n. 4 x 4 metriä mitoiltaan oleva mökki. Tämä iso mökki vei kuitenkin sydämemme monikäyttöisyytensä ansiosta. Mökin päädyistä pystyy erottamaan varastot väliseinällä ja loppuosaa voi käyttää kätevästi kesähuoneena tai vierasmajoitukseen. Itse päädyimme sellaiseen ajatukseen, että pariovilla olevasta päädystä tulisi varasto ja loppu kesähuoneeksi. Mökin normaalihinta oli lähes kahdeksan tuhatta euroa ja me emme maksaneet mökistä edes tuhatta euroa. Voisin siis sanoa, että hyvät kaupat teimme. Tämä mökki jääköön kuitenkin viimeiseksi rakennushankinnaksemme toistaiseksi. Kunnan rakennusmääräysten mukaan selviämme todennäköisesti pelkillä toimenpideilmoituksilla. Kaava-alueen ulkopuolella kun saa talousrakennuksia pystyttää sikäli, että neliöitä on alle 50.

Kesähuoneen puoli, tosin tuon seinän takana on vielä koko päädyn mittainen kapea varasto.

Tälle puolelle tulee todennäköisesti varasto eli siirrämme toisen pään väliseinän tälle puolelle.

Tällaista mökkihöperyyttä siis ollut liikkeellä. Ollaan toki tehty kaikkea muutakin, kasvimailla kasvaa kaikenlaista ja kukkasistakin ollaan päästy nauttimaan. Niistä muista sitten seuraavilla kerroilla. Sain myös haasteen, johon aion vastata, mutta siitäkin omassa postauksessa.