maanantai 13. maaliskuuta 2017

Maapallon tuho

Katsottiin eilen illalla miehen kanssa parin tunnin dokumentti National Geographic -kanavalta nimeltään Ennen tulvaa. Minua alkoi itkettää...

On niin surullista, että me ihmiset tuhoamme tämän upean planeettamme, eikä sille voi mitään. Kukaan ei oikeastaan tahdo tai uskalla ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, että maailma pelastuisi. Kukaan ei halua luopua mistään. Okei, toki on ihmisiä, jotka ovat siihen valmiita, mutta niitä on liian vähän. Toki pidetään ilmastokokouksia ja asetetaan tavoitteita. Mielestäni se on enemmänkin sellaista oman huonon omatunnon hiljentämistä. Tässä me yhdessä tehdään jotain asian hyväksi ja tämän jälkeen voi taas rauhassa jatkaa elämäänsä, aivan kuten ennenkin. Tai miksi me tekisimme asialle mitään, kun sillä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta. Tähän pitäisi sitoutua myös muiden.

Itsekin syyllistyn tähän, luonnonvarojen liikakäyttöön ja siitä tulee huono olo. Minua ei itketä ihmiskunnan puolesta, itsehän tähän olemme itsemme ajaneet. Minua itkettää maapallon moninaisen luonnon, sen kasvien ja upeiden eläimien puolesta. Yksi laji voi tuhota kaiken. Surullista.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Puuhakas viikonloppu

Viikonloppuna touhuttiin kaikenlaista. Mies aloitti tyhjentämään tulevaa kanalaa, joka on ollut täynnä kaikenlaista varastokamaa. Tila tyhjenikin mukavasti, mutta vielä sinne jäi tavaraa. Totesimme, että tarvitsemme vielä yhden ulkorakennuksen lisää. Varastorakennuksen, johon saamme puutarhatyökalut sekä koneet ja laitteet suojaan. Katselin netistä erilaisia varastoratkaisuja, sekä uusia että käytettyjä. Edullisin olisi peltirakenteinen 15 neliöinen rakennus, joka maksaa rahteineen n. 800 euroa. Kontit tai muut ratkaisut maksavat tuhannesta eurosta ylöspäin ja niiden kuljettaminen on myös kallista. Saattaa olla, että tällä kertaa joudumme tyytymään uuteen rakennukseen, sillä se tulee niin paljon edullisemmaksi. Toisaalta se ei ole niin jämerä ratkaisu, kuin esim. kontti olisi.

Pohdin myös kanalan remonttia, miten tila kannattaisi järkevimmin käyttää. Ajattelin, että tilan voisi ehkä jakaa kahteen osaan, joista toisessa asustelisivat vakioasukkaat ja toiseen voisi siirtää tarvittaessa yksittäisiä kanoja, jotka vaativat esim. lääkitsemisen takia eristämistä tms. Vielä on monta juttua hoidettavana, ennen kuin kanalaan voi muuttaa asukkaita. Tila vaatii eristämistä, paremman oven, ikkunan sekä luukun ulkotarhaan. Tarvitaan myös se ulkotarha ja toki sitten kanalan sisäverhous ja sisustus.

Kunhan lumi sulaa ja maa pehmenee, alamme rakentaa ulkotarhaa. Sen jälkeen remontoimme sisätilat. Lähettelin muutamille isojen kanarotujen kasvattajille viime viikolla kyselyä kanoista. Muutamalla kasvattajalla voisi olla meille kanoja kesällä. Lupasin palata kasvattajille lähempänä kesää, sillä ainakaan ennen juhannusta emme pysty niitä ottamaan.

lauantai 4. maaliskuuta 2017

Varautuminen kriisiin

Jos alkaa puhua varautumisesta ihmisille, moni ajattelee ensimmäisenä tv:n zombi-elokuvia tai muita pikkuisen "hörhöjä" juttuja. Kriisejä on kuitenkin monenlaisia ja halusimme uskoa tai emme, kriisin mahdollisuus kasvaa koko ajan. Monenlaisia uhkakuvia on, jos vain suostumme ne näkemään. Osa jumiuttaa oman kotitalouden ja joku voi pysäyttää yhteiskunnan hetkeksi tai pitkäksi aikaa. Erilaisia uhkakuvia voisivat olla oma sairastuminen, pandemia, lakko, terrori-isku, sota, nettihyökkäys tai verkon kaatuminen, pitkä sähkökatkos, talouskriisi, työttömyys perheessä, luonnonmullistus tai supertulivuori jne. Osa näistä uhkakuvista on todella epätodennäköisiä, osa on hyvinkin mahdollisia. Tapahtuipa mitä tahansa, varautumista pitäisi jokaisen miettiä aika ajoin. Olen kirjoittanut aiemminkin aiheesta kotivara, ja nyt olemme päässeet aiheessa hieman pidemmälle. Toisella laidalla on pienimuotoinen kotivara ja toisella taas survivalismi eli pärjääminen hyvin poikkeuksellisissa oloissa. Itse haluaisimme olla jossain kotivaran ja survivalismin välimaastossa. Vaikka kriisitilannetta ei koskaan tulisikaan, olisi mahtavaa tietää pärjäävänsä tilanteessa kuin tilanteessa. Silloin tällöin maailmaa seuratessa tulee myös mieleen, että nykyiselle maailmalle voisi jopa tehdä hyvää joutua joskus sellaiseen kriisiin, joka seisauttaisi yhteiskunnan vaikka muutamaksi viikoksi. Mitään isoa kriisiä en tietenkään toivo, ei sellaiseen haluaisi joutua. Toinen näkökulma on se, että vaikka itse emme joutuisikaan kriisin keskelle, olen melko varma, että lapseni, joka on vasta nyt kolmevuotias, joutuu elinikänään jonkinlaiseen kriisiin. Haluaisin siis opettaa lapselleni tärkeitä taitoja ja sellaista ajatusmaailmaa, että hän pärjää, jos jotain tapahtuu.

Olemme listanneet viime aikoina ruoka-aineita, joita olisi hyvä olla kotona varalla ja jotka säilyvät pitkään, haluaisimme, että meillä olisi hieman peruskotivaraa enemmän tarvikkeita, jopa niin, että voisimme pärjätä pitkänkin aikaa käymättä kaupassa. Listassamme on tärkeiden perusruokatarvikkeiden lisäksi myös kaikenlaista ei niin tarpeellista syötävää ja juotavaa, jota olisi mukava olla, jos kriisi kohtaisi. Lisäksi olemme listanneet tarvittavia lääkkeitä, ensiaputarvikkeita ja vitamiineja sekä muita tarvikkeita ja työkaluja, joita pitäisi kotoa löytyä, jos joutuu elämään vaikka useamman kuukaudenkin ilman kauppojen tarvikkeita. Haluaisimme pystyä pärjäämään tarvittaessa vaikka täysin ilman mukavuuksia tai ulkopuolisia palveluja ja tuotteita. Tämä vaatii jo paljon valmistautumista ja suunnittelua.

Olemme jutelleet, että voisimme joskus kokeilla huvin vuoksi erilaisia harjoituksia, jossa esimerkiksi koittaisimme pärjätä pari päivää metsässä varusterepun kanssa tai sitten niin, että koitamme asustella esim. viikonlopun ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Nämä harjoitukset eivät tietenkään olisi verenmaku suussa suoritettavia juttuja, vaan mukavaa yhteistä tekemistä.

Varautuminen sisältää meille paljon asioita, ruoka- ja varustevarastoja, talon ja kiinteistön varustusta, tai erilaisten taitojen opettelua sekä kunnon kohottamista. Erityisen tärkeää itselleni on nämä taidot, haluan oppia hyödyntämään luonnonantimia, viljelemään ja kasvattamaan ruokaani, säilöä ruokaa monin tavoin, oppia erilaisia kädentaitoja ja hankkia metsästyskortin. Haluaisin tietää mitkä kasvit sisältävät lääkeominaisuuksia ja mitä kasviksia pystyisin kasvattamaan alusta loppuun eli siementen keräyksestä ruokapöytään. Kiinteistömme varustuksesta puuttuu vielä vaihtoehtoisia ruuanlaittomahdollisuuksia, tulipesiä sekä kunnollinen maakellari. Tämän kevään työlistalla on kanalan valmistuminen.

Varautuminen on aihe, johon voisi käyttää paljonkin tunteja ja tässä olisi tehtävää niin paljon, kuin on vaan valmis tekemään. Olemme innostuneet aiheesta, joten se tekeminen on ihan hauskaakin. Nyt olemme joka kauppareissulla ostaneet jotain ruoka- tai tarvikevarastoihin. Kotivarakaapit ovat vielä sekaisin, mutta kaikenlaista on jo kertynyt. Haluaisin vielä tehdä listauksen kaikista ruokatarvikkeista ja niiden parasta ennen päiväyksistä, jotta saamme varastoihin kiertoa, eikä mikään mene vanhaksi.



Tällä hetkellä komeron hyllyt ovat sikinsokin erilaisia tarvikkeita täynnä. On pattereita, säilykkeitä, jauhoja ja hiutaleita sekä viiniä ja herkkuja. Jossain vaiheessa järjestelemme hyllyt parempaan järjestykseen ja toivottavasti saamme myös ruokatarvikelistauksen aikaiseksi, jotta saamme päivämäärähallinnan hoitoon. Nyt olemme ostaneet ruokatarvikkeita kriteerinä, että tarvikkeiden pitää säilyä vähintään puolitoista vuotta ostopäivästä. Oletko sinä varautunut jotenkin? Vai oletko sitä mieltä, että päivä kerrallaan, eikä mihinkään tarvitse varautua?