keskiviikko 24. elokuuta 2016

Pula-ajan ruokahaaste lähenee loppuaan

Viides päivä pula-ajan ruokahaastetta on kääntynyt iltaan. Ollaan tässä viikon aikana puhuttu Tommin kanssa, että molemmilla on ollut tästä haasteesta hyvä fiilis. Ruuat ovat olleen hyviä, sellaista perusruokaa ja perusmakuja, mutta maistuvia.

Eilen söimme ruuaksi edellisen päivän lohta keitetyillä perunoilla ja voinokareella. Illalla päätin leipoa keittokirjan ohjeella sämpylöitä, joista sitten riittäisi eilinen iltapala, minulle tämän päivän lounas ja tietenkin muutkin leipätarpeet saataisiin sillä täytettyä. Sämpylät valmistuivat nopeasti, kohotusvaiheeseen meni tietenkin aikaa, mutta silloin voi tehdä jotain muuta.

Tänään päätimme kokeilla ruuaksi hieman muunneltuna kirjan reseptiä paistetusta lihasta ja juuresmuhennoksesta. Ruuasta tuli todella hyvää ja kustannukset eivät annokselta kovin korkeaksi nouse. Arvelisin, että taas annoshinta oli parin euron luokkaa, sillä padallisesta ruokaa syö hyvin ainakin vielä huomenna. Lihaa käytimme hyvin maltillisesti, niin kuin näissä tämän kirjan ohjeissa yleensä onkin.


Pula-ajan sämpylät


30 g hiivaa
1/2 litraa maitoa tai vettä ja kermaa (koska meillä ei ollut rasvaisempaa maitoa enää, käytin kermaa ja vettä, tuplataikinassa 6 dl vettä ja 4 dl ruokakermaa)
1/2-1 rkl suolaa
3 rkl margariinia tai muuta rasvaa
n. 1 kg jauhoja (puolet vehnäjauhoja, puolet esim. grahamjauhoja).

Kädenlämpöiseen nesteeseen sekoitetaan hiiva. Lisätään suola. Lisätään jauhoja ensin kauhalla sekoittaen. Lisätään rasva jauhojen välissä. Kun taikina on niin paksua, että sitä on kauhalla hankala hämmentää, jatketaan seoksen vastaamista eli alustamista puhtain käsin. Käsi painetaan taikinaan rystyset edellä kättä nyrkissä pitäen, ja vedetään pois taikinasta kättä avaten. Välillä taikinaa käännetään niin, että pohjataikinakin nousee pinnalle ja siitä tulee tasaista. Taikinaa vastataan, kunnes se irtoaa käsistä ja tuntuu sitkeältä. Taikina leivotaan ensin pitkäksi pötköksi ja leikataan leivinpöydällä noin 3-4 cm levyisiksi paloiksi. Näitä pyöräytetään pari kertaa (mutta ei enemmän) pöydällä ja pannaan pellille tarpeeksi etäälle toisistaan. Annetaan hyvin nousta. Ennen uuniin panoa niihin viilletään hyvin terävällä veitsellä kaksi pientä vinojuovaa. Paistetaan hyvässä uuninlämmössä (meillä oli 225 astetta) 15 minuuttia.


Tein taikinan puolet suurempaan nestemäärään ja käytin siihen n. 40 g hiivaa. En tuplannut jauhomäärää, mutta käytin jauhoja kuitenkin enemmän kuin kilon. Rasvaa laitoin n. 3 rkl. Vaivasin taikinaa ehkä hieman liian vähän aikaa, sillä taikina jäi vähän vielä käsiin kiinni, pyörittelyssä käytinkin runsaasti jauhoja. Sämpylät näyttivät kelpaavan oikein hyvin Tommille ja pikkumiehelle, ja ihan hyvältä ne minustakin maistuivat.

Paistettu liha ja juuresmuhennos


200-300 g naudan lapaa, paistia, selkää tai muuta mureaa lihaa (me käytimme possun kylkisiivuja)
1 rkl rasvaa (lihasta irroitettua), käytimme tässä pikkuisen voita + lihassa oli myös rasvaa
1-2 tl suolaa, muutamia maustepippureita (meillä ei ollut maustepippureita, joten käytimme vain suolaa)
sipuli, pala lanttua, 2-3 porkkanaa, 4-6 perunaa (muita juureksia), meillä oli lisäksi myös naurista ja palsternakkaa.

Lihassa olevaa rasvaa irroitetaan, hienonnetaan ja käytetään paistamiseen. Rasva kuumennetaan padan pohjalla höyryäväksi. Patapihvin tapaisesti leikatut ja nuijitut lihapalat paistetaan padassa hyvällä tulella. Lihapalojen päälle kaadetaan kiehuvaa vettä, maustetaan suolalla ja pippureilla sekä hienonnetulla sipulilla, ja jätetään noin 1/2 tunnin ajaksi hiljaa kannen alle kiehumaan.

Lantut ja porkkanat lisätään lihaviipaleiden pinnalle kuutioina ja vähän myöhemmin perunat halkaistuina. Vesi ei saisi ylettyä perunoihin asti. Hiljaa ja tiiviin kannen alla kypsennetään ruokalaji liedellä tai uunissa. - Varotaan polttamasta pohjaan. Tarjotaan punajuurisalaatin tai puolukoiden kera.


Koska meillä oli ruuanlaitossa tiukka aikataulu, teimme tämän hieman omalla tavallamme. Kovat vihannekset kuutioitiin, laitettiin pataan, maustettiin suolalla ja päälle vettä. Uuni laitettiin parinsadan asteen tienoille. Pannussa paistettiin pienet possunkylkiviipaleet pienessä määrässä voita. Pienen ajan päästä pataan lisättiin perunat ja annettiin kypsyä melkein pehmeeksi. Lopuksi lisättiin pataan myös paistetut lihat. Kun juurekset olivat pehmeitä, otettiin pata uunista.

Huomenna syömme varmasti vielä eilen leivottuja sämpylöitä ja iltaruuaksi tämän päivän kokkailuja. Perjantaina ajattelin tehdä mahdollisesti uunipuuroa.


tiistai 23. elokuuta 2016

Hiilloksella savustettu kala - pula-ajan ruokahaaste

Haastoimme itsemme syömään kotiruokailut viikon ajan pula-ajan keittokirjan ohjeilla. Eilen oli haasteen kolmas päivä.

Olimme heti alussa huomanneet kirjassa yhden ohjeen, jota halusimme kokeilla; hiilloksella savustettu kala. Olemme kerran ennen savustaneet kalaa ja sen teimme sähkösavustimella. Silloin kala oli hyvää ja nyt oli mahdollisuus testata toista tapaa. Kävimme lauantaina ostamassa kalaa, ja löysimmekin mielestäni suhteellisen edukkaasti lohta. Kilo kirjolohta lähti kaupasta mukaan n. kympillä. Viikonloppuna emme kuitenkaan ehtineetkään lohta tehdä, joten tämä ns. parempi ruoka tulikin sitten maanantaille. 

Tommi tuli kotiin ennen minua ja pikkumiestä, ja hän olikin aloittanut nuotion laittamisen. Kalan kanssa keitimme uusia perunoita ja lämmitimme edellisen päivän sienikastikkeen lopun.


Hiilloksella savustettu kala


3/4-2 kg painava lahna, ahven, säynävä, silli, siika, lohi tms. (hauki tai turska ovat liian rasvattomia)
1-2 tl suolaa


Kala perataan, huuhdotaan ja kuivataan käärepaperiin. Se hierotaan suolalla sisältä ja päältä. Voipaperia rasvataan lardilla (käytimme voita) tms. Kala kääritään voipaperiin, jonka rasvattu puoli on kalaa vasten. Voipaperin on oltava niin suuri, että siitä saadaan nyytti, jonka sisällä kalan mehukkuus hyvin säilyy. Jos kala on suuri, kääritään se vielä hiukan kostutettuun sanomalehtipaperiin, jonka päälle pannaan kuiva suuri sanomalehti. Pienehkön esim. 1 kg:n painoisen kalan saattaa kääriä vain kahteen kuivaan kunnolliseen suureen sanomalehteen.



Käärö asetetaan pesän hiillokselle. Sanomalehtien annetaan palaa kalaa varovasti hiilloksella kerran kääntäen. Kun voipaperikin alkaa ruskettua, otetaan käärö hiillokselta ja paperit poistetaan. 1kg painavan kalan kypsyminen kestää tavallisesti noin 20 min., suuremman tietysti vähän kauemmin.

Kala tarjotaan kuumana aamiais- tai päivällisruokana perunoiden kera. Se sopii myös kylmänä voileipäpöytään. - Erinomaista kalaretken nuotiokalaa yhtä hyvin kuin vaativan voileipäpöydän herkkua.


Käärimme lohen kahteen leivinpaperiin ja kahteen kuivaan sanomalehteen. Hiillos hehkui punaisena kun laitoimme paketin sinne. Sanomalehti roihahti samantien palamaan ja ei mennytkään kuin hetki, niin paketti oli mustan ja hiiltyneen paperin ympäröimä. Tässä vaiheessa totesimme hiilloksen olleen ehkä liian kuuma vielä.

Tommi kostutti pakettia hieman lasten kastelukannulla. Tämän jälkeen paketti sai olla hiilloksessa n. 20 minuuttia. Kun paketti tuotiin sisälle, odotimme jännityksellä onko kaikki paperit mahdollisesti palaneet päältä. Päällimmäinen leivinpaperi oli kärähtänyt, mutta sisempi paperi oli vielä ehjä. Kun kuorimme paperin lohen päältä, alta paljastui kypsä ja kaunis kala.

Ruoka oli oikein maistuvaa ja hintaa tälle ruualle tuli n. 2 euroa annokselta. Perunat olivat jälleen omasta maasta, joten jos tehdään ostoperunasta, hintaa tulee vähän yli kaksi euroa. Lohesta jäi mukavasti vielä seuraavalle päivällekin.

Ruuan kyljessä sekä iltapalaksi nautittiin oman maan porkkanoita. Nypin kaikki porkkanat pois maasta ja niitä tulikin hyvä määrä, ensi vuonna laitetaan niitä enemmän kasvamaan. Porkkanat olivat makeita ja herkullisia, ja pikkumies pyysikin niitä jatkuvasti lisää. Voiko siinä kieltääkään? No, ei tietenkään voi.


Seuraavaksi ajattelin leipoa leipää tai sämpylöitä, ja ruuaksi... en vielä tiedä.  


maanantai 22. elokuuta 2016

Yksinkertaista ja hyvää - sienikastike

Pula-aikahaasteen toinen päivä meni mukavasti. Porkkanapannukakku tuli maksamaan muutaman euron, mutta siitä syötiin monta kertaa. Eilen päätimme kokata jotain todella yksinkertaista.

Valitsin ruokamme pohjaksi maitokastikkeen, johon lisäsin paistettuja kanttarelleja ja sipulia. Kastike syötiin keitetyn perunan kanssa. Tämä ruoka oli todella edullinen, sillä perunat ja sipulit olivat omasta maasta, ja sienetkin itse kerättyjä. Nyt ruuan hinnaksi tuli muutama kymmensenttinen annokselta, mutta vaikka olisi ollut ostoperunoita ja -sipulia, annoksen hinta olisi tuskin ollut paljon euroa kalliimpi. Lisäksi ruoka oli hyvää, teemme varmasti uudelleenkin.



Sienikastike maitokastikepohjaan


Kanttarelleja
2 pientä sipulia
6 dl maitoa
2 rkl vehnäjauhoja
Suolaa

Paistetaan kanttarellit ja sipulit pienessä nokareessa voita. Sekoitetaan jauhot pariin desiin kylmää maitoa. Kuumennetaan loppu maito. Kuuma maito suurustetaan kylmään maitoon sekoitetuilla jauhoilla. Keitetään n. 5 minuuttia koko ajan hämmentäen. Lisätään paistetut sienet ja sipulit, maustetaan suolalla (ja valkopippurilla). Tarjoillaan keitettyjen perunoiden kanssa.



sunnuntai 21. elokuuta 2016

Porkkanapannukakkua ja jämiä

Eilinen päivä ei mennyt vielä ihan Pula-ajan keittokirjan ohjeiden mukaan, sillä totesimme jääkaapissa ja leipälaatikossa olevan vielä ruokaa, jotka on käytettävä loppuun ennen uusiin ruokiin siirtymistä. Totesimme, että pula-ajan hengessä, ruokaa ei heitetä tietenkään pois. Eilen söimme siis vielä kaupan ostoleivän jämiä sekä grillimakkaran loppuja. Makkara paistettiin kananmunan kanssa pannulla, joten pitäydyimme kuitenkin simppelissä ruuassa.

Kävimme eilen Maurin makasiinilla, joka on vanhan tavaran aarreaitta. Valitettavasti olimme reissussa pikkuisen hermostuneen pikkumiehen kanssa ja lisäksi makasiini oli menossa vajaan puolen tunnin päästä kiinni. Ostin kuitenkin neljä vanhaa, 50- ja 60-luvun lehteä, ajatuksena leikellä niistä vanhoja mainoksia pois. Lehtiä selatessa löysin kuitenkin myös hauskoja ruokaohjeita. Löysin myös erikoisen tai "erityisen ruman", niin kuin makasiinin Mauri sanoi, lasikarahvin. En tiedä onko pullo jokin halpakaupan malli vai joku muu, mutta maksoin siitä vitosen.


Ensimmäinen keittokirjamme resepti otettiin käyttöön illalla. Teimme porkkanapannukakun. Teimme ohjeen tuplana ja saimme koko uunipellillisen pannukakkua. Tarkoitus on syödä pannukakusta monta kertaa. Nykyisiin pannukakkuohjeisiin verrattuna tähän pannariin tuli vähän vähemmän sokeria ja lisäksi pannukakkuun lisättiin raastettua porkkanaa.




Pula-ajan porkkanapannukakku

2 munaa
1 tl suolaa
2 rkl sokeria
1 l maitoa, vesi- ja maitoseosta tai kuorittua maitoa
6 dl karkeita vehnäjauhoja tai puoleksi hyviä ohrajauhoja ja puoleksi hienoja vehnäjauhoja
4 porkkanaa

Munat, suola ja sokeri vispilöidään. Puolet maidosta lisätään jatkaen vispilöimistä. Samalla pannaan jauhot joukkoon. Kun seos on aivan sileää, lisätään jäljelle jäänyt maito. Taikinan annetaan seistä muutamia tunteja, niin että jauhot ehtivät turvota (meillä taikina seisoi puoli tuntia). Ennen paistamista lisätään seokseen vielä ylimääräinen jauhoerä hienoja vehnäjauhoja, joihin voi sekoittaa hiukan leivinjauhetta (me lisäsimme n. 1/2 dl jauhoja ja leivinjauhetta oli vajaa teelusikallinen).

Paksussa paistinpannussa sulatetaan rasvaa ja pannu kuumennetaan. Pannukakkutaikina vispilöidään vielä kerran aivan tasaiseksi ja kaadetaan pannuun. Paistetaan kuumassa uunissa.

Porkkanaraaste lisättiin seokseen lopuksi, ennen uuniin laittamista. Laitoimme pienen nokareen sulatettua voita joukkoon ja seoksen uunipellille leivinpaperin päälle. Paistoimme pannukakun pinnaltaan mukavan ruskeaksi 190 asteisessa uunissa. Arviolta pannari oli uunissa puolisen tuntia, ehkä hieman ylikin. Nyt pannaria on syöty iltapalana, aamupalana sekä lounaana.

Arkisia aterioita


Kirjassa on annettu paljon vinkkejä ruuan laittoon ja elintarvikkeiden käsittelyyn. Kirja avaa myös erilaisia kotitalouskäsitteitä esimerkiksi millä nimillä eri aikaan tapahtuvaa ateriointia kutsutaan. Kirjassa päivän ruokailut jaetaan näin:

Aamuateria (nyk.aamiainen)
Ennen työhön tai kouluun lähtöä syötävä kevyt, esim. kahvileipä tai jopa puuro.

Aamiainen (nyk.lounas)
Edellisen päivän tähteistä tai uusista tuotteista nopeavalmisteisia tai itsekseen, ilman jatkuvaa huolenpitoa kypsyviä ruokalajeja, niin että kodin aamutöihin jää riittävästi aikaa.

Välipala
Kahvia (korviketta), mehuvettä, kermavettä eli hopeateetä, hunajavettä, teetä tai maitoa voileivän kera. Myös esim. ohukaiset tai kahvileivät.

Päivällinen
Työajan päätyttyä odottaa nälkäistä toivottavasti jo valmis päivällinen (bloggarin huomautus: tämä olisikin mukavaa!). Päivällinen on perheen kokoontumishetki ja muita aterioita arvokkaampi. Se valmistetaan huolellisemmin kuin ehkä perheen muut ateriat. Kotioloissa käytetään tavallisesti kahta ruokalajia (pääruoka ja jälkiruoka).

Ilta-ateria (nyk. iltapala)
Lämmintä juomaa kuten mehu- tai kermavettä tai teetä sekä voileipä, piiras tai kevyt ruokalaji.

Jo 40-luvullakin kirja osasi kertoa, että aikuisetkin syövät mielellään useammin ja vähemmän kerrallaan kuin paljon yhdellä kertaa. Sehän on myös terveyden kannalta suositeltavaa.

perjantai 19. elokuuta 2016

Viikko pula-ajan hengessä

Löysin eräästä vanhojen esineiden facebook-ryhmästä Pula-ajan keittokirjan vuodelta 1941. Ostin kirjan omakseni ja se tipahtikin eilen postilaatikkoon. Selasimme kirjan läpi. Ruokaohjeet olivat melko tavallisia ruokia (osa itselle oudompia), ja ideana kirjassa olikin tarjota ohjeita sen ajan käsityksen mukaiseen, monipuoliseen ja ravitsevaan ruokavalioon niukoista ja edullisista raaka-aineista. Mitään pettuleipäohjeita ei tässä kirjassa siis ole.


Innostuimme kirjasta ja päätimme haastaa itsemme syömään viikon ajan tämän keittokirjan ohjeiden mukaisesti. Tarkoitus on siis syödä pula-ajan hengessä yksinkertaista suomalaista ruokaa. Muutamia myönnytyksiä ja sääntöjä loimme kuitenkin:

1. Perheen miehet syövät lounaansa päiväkodissa ja työpaikan ruokalassa.
2. Juomme ruuan kanssa rasvatonta maitoa.
3. Haaste koskee vain syömistä eli ruuat, leivät ja herkut kirjan mukaan.
4. Jos jokin aines on vaikea löytää, korvaamme sen vastaavalla.
5. Haasteaika alkaa huomenna lauantaina ja kestää viikon.

Tänään kävimme sitten kaupassa ostamassa ruoka-aineita. Saimme melkein kaiken ostettua, paitsi kalaa haemme huomenna toisesta kaupasta. Kauppalasku oli aika paljon pienempi kuin normaalisti.



Ostimme hiivaa, perunajauhoja, vehnäjauhoja, manna- ja ohrasuurimoita, ruohosipulia, kuivattuja herneitä, talkkunajauhoja, maitoa, kermaa, voita, kananmunia, omenoita, pienen palan palvikinkkua, porsaan kylkeä, porkkanoita, vanhoja perunoita, palsternakkaa, naurista, lanttua ja punajuuria.


Ostamiemme ainesten lisäksi käytämme myös oman maan uusia perunoita sekä itse poimittuja sieniä ja marjoja.

Ostoskuitin loppusummaksi tuli 58€, siitä puuttuu vielä kala. Uskomme kuitenkin, että näillä pärjäisi kauemminkin kuin viikon, varsinkin kun hyödynnämme myös luonnonantimia.



maanantai 15. elokuuta 2016

Tee-Se-Itse -kastelujärjestelmä loman ajaksi

Olimme kesälomalla viikon reissussa ja siinä vaiheessa piti keksiä tapa hoitaa kasvihuoneen kastelu. Verkkokaupoissa ja varmasti puutarhaliikkeissäkin on olemassa erilaisia kastelujärjestelmiä, mutta emme olleet sellaisia hankkineet. Olin lukenut, että lomakastelun voisi hoitaa vesipulloilla ja sitä päätimme kokeilla.

Puolentoista litran vesipullo täytetään vedellä ja painetaan alassuin ennakkoon hyvin kasteltuun multaan, kasvin läheisyyteen. Periaatteessa tämän pitäisi toimia altakasteluruukun tavoin eli vesi kuluu sitä mukaa kun vettä tarvitaan.

Meillä on kasvihuoneessa kuusi tomaattia sekä kolme kurkkua, joille tätä pullokastelua kokeiltiin. Kurkuille pulloja laitettiin kaksi, kolmelle tomaatille kaksi pulloa ja kolmelle kolme. Keräsimme käyttöön kaikki pullot mitä kotoa löytyi.

Kun tulimme reissusta, saimme todeta kastelujärjestelmän toimineen oikein hyvin. Kasvit kaipasivat kyllä kastelua, mutta olivat selvinneet viikon näillä pulloilla ja säilyneet hengissä. Kaksi pulloa oli kaiken lisäksi veden poistuessa taittuneet niin, ettei kaikki vesi ollut päässyt pullosta ulos. Tästäkin huolimatta kastelu oli riittänyt. On toki hyvä muistaa, että ilmat reissumme aikana olivat olleet sateiset ja kylmät. Voi olla, ettei tämä kastelujärjestelmä olisi riittänyt jos aurinko olisi porottanut ja asteita olisi ollut kolmekymmentäkin astetta.

Jostain luin, etteivät pullot ole todennäköisesti enää käytettävissä toista tai kolmatta kertaa, vaan ne saattavat hajota ja alkaa vuotaa. Ensi vuonna pitää miettiä kastelu riittävän ajoissa etukäteen jos olemme reissuun lähdössä.

lauantai 13. elokuuta 2016

Viljelyä Albaniassa ja omaa satoa

Nyt on lomat lomailtu. Käväistiin lomalla kiertomatkalla Albaniassa. Siellä jonkin sortin omavaraisuus on osittain pakollista. Maa on köyhä, eikä tavallisilla ihmisillä ole varaa esim. autoon tai bensaan. Sen vuoksi monikaan ei pääse koskaan matkustelemaan edes omassa maassaan.


Niillä alueilla, joilla viljely oli mahdollista, näkyikin paljon viljelmiä; hedelmiä, juureksia, maissia.. Viljely näytti melko alkeelliselta, pääsääntöisesti pelloilla puuhattiin käsipelillä. Kotieläimiä oli myös useilla pihoilla, usein 1-3 lehmää, vuohia tai kanoja. Aasit vetivät tien vierressä kärryjä, joissa oli heinää tms.



Ennen reissua olimme jo omasta maasta saaneet perunaa, hernettä, mangoldia, salaattia ja yksittäisiä tomaatteja. Kun tulimme reissusta totesimme pulloista tehdyn kastelujärjestelmän toimineen ja saimme kerättyä ensitöiksemme kasan kurkkuja kasvihuoneesta. Huonojen kelien vuoksi tomaateista valtaosa on vielä vihreitä.



Pavut eivät tänä vuonna onnistuneet, valtaosa jäi itämättä ja ne vähätkin saivat alkukesästä kylmää. Sipulia tuli myös niin, että omaa sipulia riittänee jouluun asti. Porkkanat annan olla hetken vielä maassa.

Iloksemme huomasimme, että omenapuuvanhuksemme innostuivat tänä vuonna tuottamaan mukavasti omenaa. Kaikkinensa, vaikka tämän vuoden kasvatuksemme olivat vähän retuperäisiä, saimme kuitenkin ihan mukavasti satoa melkein kaikesta mitä kasvatimme.


keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Mikä väri sopii taloon?

Olemme puhuneet talon maalaamisesta. Talo olisi hyvä maalata viimeistään ensi vuonna, tänä vuonna ei ehkä ole aikaa. Olemme nyt maalanneet ulkorakennukset harmaaksi, talo on siniharmaa. Aloimme miettiä josko vaihtaisimme seuraavassa maalauksessa talon väriä. Punainen oli meillä molemmilla ajatuksena. Käväisin ottamassa talon kulmalta valokuvan ja avasin sen kuvankäsittelyohjelmassa. Halusin testata miltä talomme näyttäisi punaisena. Kuvankäsittelyn laatu ei ole mitenkään kauhean hyvä, mutta antaa käsityksen.

Mitä mieltä olette? Olisiko punainen sopiva väri?

Talo näyttää nyt tältä. Se oli aikanaan ostettaessa sellainen beigen tai hiekan värinen ja maalattiin täksi.

Tältä talo näyttäisi punaisena. Mietimme yläreunan ja tiiliosien maalaamista mustaksi. Tosin en tiedä voiko tuollaista hiekkatiiltä maalata edes. Jossain vaiheessa tiiliseinä voitaisiin myös rapata, siihen saa ainakin väriä.

Ulkorakennusten harmaasta väristä olemme tykänneet. Tarkoitus on maalata kaikki ulkorakennukset saman väriseksi. Tuo harmaa on kuitenkin sävyltään liian lähellä talomme nykyistä väriä.

Ulkovarasto on vihdoin maalattu kokonaan. Vielä yläosat,
kivijalka ja ovet. Nyt varasto sai lisävuosia.


tiistai 19. heinäkuuta 2016

Kasvimaan kuulumisia

Tänä vuonna kasvimaan hoito on jäänyt vähän huonolle. Tai olen kyllä kitkenyt ja ollaan kasteltu, mutta ei kyllä mitenkään loistava sato ole tulossa. Ensi vuonna täytyy kyllä maata vähän ravitakin. Ajattelin kysellä saataisiinko jostain tallilta lantaa syksyllä. Keväällä pitäisi olla sitten jo käytettävissä.

Ensimmäiset perunat omasta maasta. Kuin karkkia!
No, perunat kasvavat tänäkin vuonna hienosti. Sipulitkin varmasti saadaan käyttökokoiseksi. Sitten kaikki muu... Mangoldia olemme jo syöneetkin ja tykkäsimme, porkkanat ovat pikkuisia vielä, punajuuria ei noussut kuin pari hassua, pavut taisivat silloin alkumetreillä saada kylmää. Herneissä on palkoja näkyvissä.

Tomaatit eivät ole oikein pärjänneet ja rucolat kupsahtivat jostain syystä. Perussalaattia ollaan syötykin ja kurkuissa on jo pieniä kurkkuja roikkumassa. Eli jotain pientä saadaan sadoksi, mutta lähinnä vain maistiaiseksi, ei niinkään oikeasti ruuaksi.


Herneenpalot ilta-auringossa
 Myös villiyrttipuoli jäi tänä kesänä melko heikoksi, on ollut jotenkin niin kiire, etten ole edes ehtinyt perehtyä niiden keräämiseen. Mahlaa tuli keväällä kerättyä ja sienikausi on vasta alkamassa, joten sienimetsään kerkiämme vielä. Se on vaan hyväksyttävä, että toisina vuosina ehtii itsekin paremmin keskittyä juttuihin kuin toisina. Tämä vuosi meni vähän harakoille. Ja kun tuo osaaminenkaan ei ole vielä kauhean hyvällä tasolla, niin opetteluahan tämä kaikki vielä on.

Mangoldit odottavat keräystä.
Porkkanat kasvoivat yllättävän tasaisesti.

Kurkunpennut on söpösiä.

Peura oli käpötellyt kasvimaalla, ei sentään ollut astunut kasvien päälle.
Hedelmäpuista ja marjapensaista ei vielä tänä vuonna saada myöskään mitään ihmeellistä satoa. Musta- ja punaviinimarjoja tuli yhteensä ehkä puoli litraa heh, puutarhavadelmista ei tullut mitään, mutta villivadelmia on pikkuisen maistiaisiksi. Metsämansikoita poimittiin pikkumiehen kanssa yhteensä muutama desi. Tyrnit ovat vielä pieniä ja viinistä jäi eloon yksi köynnös. Kirsikka- ja luumupuun viime syksynä istutetut alut eivät tuottaneet edes lehtiä, en tiedä kuolivatko talvella. Isompi kirsikkapuu tuotti muutaman kukan ja vähän lehtiä. Omenapuiden taimet näyttävät kohtuullisen hyviltä, vaikka peurat pääsivätkin niitä vähän nakertamaan viime talvena.

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Palkinto ja haaste


Sain Korpinkiven tuvan Sadulta Blogger Recognition Award -palkinnon ja haasteen. Nyt koitan sitten vastailla kysymyksiin parhaani mukaan :)

Haaste
1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen.
2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen. 
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi
5. Nimeä 10 bloggaajaa palkinnonsaajiksi.


1. Tämä tulikin tuolla alussa kerrottua.
2. Ensimmäiset blogini aloittelin jo joskus vuoden 2008 tienoilla. Silloin olin menossa naimisiin ja aloitin kirjoittelemaan blogia häävalmisteluista. Sittemmin kirjoittelin erilaisia matkablogeja, jotka yleensä kestivät sitten vain sen matkan ajan. Ensimmäinen pidempiaikainen blogini oli voimissaan kun olin raskaana pikkumiehestäni. Tuon blogin piti olla päiväkirja raskaudesta, jossa pohdiskelen erilaisia raskausajan juttuja. Lopulta blogista muodostui eroblogi ja purin siellä sydäntäni ja käytin sitä jonkinlaisena terapiakanavana. Tätä blogia pidin nimettömänä, eikä edelleenkään kukaan läheiseni ole lukenut sitä tietäen, että se on minun.

Kun elämäni asettui uomilleen, halusin päättää tuskaisen blogini ja aloittaa kirjoittamaan perheeni yhteisestä remonttiprojektista. Kirjoittelin enemmän ja vähemmän säännöllisesti pari vuotta blogiani Projekti Villa Tuuliaa, joka on vieläkin elossa, mutta päivittyy harvakseltaan. Kun sitten tammikuussa näin, että omavaraisuus.org etsii yhteistyökumppaneiksi samojen kiinnostuksen aiheiden ympärillä olevia blogeja, innostuin starttaamaan uuden blogin, joka oikeastaan keskittyy eniten omavaraisuuden tavoittelun ympärille. On kuitenkin luontevaa, että blogini kertoo muutenkin elämästämme. Se siis yhdistää pientä osaomavaraisuuden tavoittelua sekä jonkinlaista luontoa kunnioittavaa elämäntapaa tai pyrkimystä siihen. Pitkälti blogi kertoo kuitenkin ihan tavallisesta perheestä, joka on alkanut tiedostaa mihin ihmiskunta on maailmaa viemässä, ja joka haluaisi kehittää omia taitojaan ja valmiuksia pärjätä huolimatta maailman suunnasta. Toisaalta osa elämäntavastamme on kaukana ekologisesta, matkustelemme ja asumme isossa talossa. 

3. Jokainen kirjoittaa oman näköistänsä blogia. Ole oma itsesi, kaikenlainen teeskentely näkyy teksteistä läpi. Kirjoita siitä mistä tykkäät. Varaudu, ettet voi miellyttää kaikkia. Pyri kirjoittamaan tiivistetysti ja melko lyhyesti. Käytä kuvia (omiasi). Lue muiden blogeja ja linkitä myös muiden blogeihin. Kommentoi muiden blogeja ja samalla teet omaakin blogia tunnetuksi. 

4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi.
Korpinkiven tuvan Satu nimesi minut :)

5. Haastan seuraavat blogit (kaikki todennäköisesti saaneet haasteen jo aiemminkin) :
Koivukumpu
Korkeala
Sininen tupa
Kotiva(a)ra
Farmer to bee
Kotitalouskriisi
Epämoderni perhe
Oleminen
Vintagentti
ja kymmenes jääköön nyt haastamatta :D

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Mökkihöperöt

En edes sano enää mitään siitä, miten kauan taas on vierähtänyt edellisestä postauksesta. Kesäaika, milloin olisi eniten kirjoitettavaakin, on myös arvokasta aikaa ulkona puuhailuun. Olemme viettäneet suurimman osan illoista ulkosalla kitkien kasvimaata ja erilaisten ulkohommien parissa.

Ajatus omasta kanalasta on nyt lämmennyt siihen pisteeseen, että syksyllä olisi tarkoitus koittaa saada ulkovarasto remontoitua talvikäyttöön soveltuvaksi kanalaksi. Olemme mittailleet tilaa ja sen pitäisi riittää oikein loistavasti haaveilemalleni kanaporukalle. Kiinnostavimmaksi kanaroduksi on muotoutunut Orpington, ja olenkin jo selvittänyt paikallisia kasvattajia. Alustavasti keskustelin erään kasvattajan kanssa myös visiitistä heille, jotta pääsisin näkemään rotua vähän lähempää.

Orpington kuuluu suuriin kanarotuihin, jotka munivat mukavasti, mutta käyvät myös lihatuotantoon. Olenkin ajatellut, että voisin jossain vaiheessa kasvattaa kanoja myös lihaksi. Aluksi kuitenkin hankimme kotkot vain munatuotantoon ja iloksi. Näillä suunnitelmilla kanoja tulisi 4-5 kpl:tta ja lisäksi yksi kukko. Kanalan taakse olemme rakentamassa ulkotarhan, joka kasvattaa elintilaa entisestään kesäajaksi. Kurkkaa Kanayhdistyksen sivuilta miltä Orpington rotu näyttää.

Viimeisen parin kuukauden aikana on tullut tehtyä muutama ostos tori.fistä. Olemme nimittäin hurahtaneet mökkeihin. No, oikeastaan kaikki on ollut enemmän ja vähemmän suunniteltua, mutta sattumusten kautta erinäisiä pieniä rakennuksia on tullut ostettua kolme. Ulkosaunasta olemme haaveilleet jo pidemmän aikaa ja siitähän onkin todisteena pari vuotta sitten rakennettu pressusaunaviritelmä. Olin aikani katsonut torista erinäisiä saunarakennuksia ja totesin, että jos rakennuksen nimi on sauna, sen hinta on nelinumeroinen ja jos rakennus on iso leikkimökki, sen hinta on kolminumeroinen. Siispä ostimme ison, hirsisen leikkimökin. Mökki piti purkaa ja tuoda tontille purettuna. Melko nopeasti saimme sen kasattua takaisin muotoonsa, sillä olimme onneksi tajunneet merkata hirret, jolloin mökki oli helppo koota. Mökin huopakatto meni purkuhommissa rikki, mutta löysimme facebook-kirpputorilta ilmaiseksi uusia kattotiiliä, joista saimme saunaan uuden katon. Kiukaan löysimme 20 eurolla ja hormista maksoimme vähän enemmän. Sauna vaatii vielä sisätöitä ennen kuin sitä pääsee käyttämään.

Mökki oli ostettaessa muutaman vuoden vanha ja käsittelemätön.

Kasattuna ja käsiteltynä ulkopuolelta. Näyttää aika hyvältä.
 Saunamökkiimme olemme todella tyytyväisiä. Sauna löysi paikkansa puutarhamme parhaalta paikalta, kasvimaiden kulmilta. Oli mukavaa antaa vanhalle leikkimökille uusi elämä. Leikkimökki oli ollut ilmeisesti aika vähällä leikillä ja se oli ollut lähinnä tiellä ja harmina pienellä pihalla.

Seuraavana mökkihullut löysivät torilta pienen aittarakennuksen. Rakennus sijaitsi meiltä vain muutaman kilometrin päässä ja sen sai kätevästi siirrettyä peräkärryllä. Mökin myyjä oli alunperin ajatellut tehdä tästä pienen pihasaunan, mutta meistä rakennus oli siihen tarkoitukseen aika ahdas. Itse ajattelimme käyttää rakennusta varmasti alkuun puuvajana, vaikka aluksi ajattelimme siitä jopa jonkinlaista pihakeittiötä. Rakennus on nyt tulevan kanalan kulmalla ja voi olla, että paikkaa joudutaan vielä jossain vaiheessa vaihtamaan.

Aittarakennuksesta tulee puuvaja.
Jotta voidaan käyttää sanontaa "ei kahta ilman kolmatta", näin eilen torilla vielä yhden rakennuksen. Olimme pohtineet varastotilamme vähyyttä nyt kun yhdestä varastosta ollaan tekemässä kanalaa. Meiltä puuttuu selkeästi varasto, jonne laittaa mm. puutarhan työvälineitä. Olimme pohtineet jonkinlaisen kontin hankintaa, ja silmiin olikin osunut jättimäinen, 12-metrinen kontti. Kontin huonona puolena on se, että kontti pitäisi ulkoverhoilla, jotta se sopisi kauniisti maisemaan. Eilen sitten törmäsin ilmoitukseen, jossa hirsimökkiyrittäjä myy pihansa mallimökit pois edullisesti. Mökkikauppa on pitkälti netissä, joten hänen mukaansa mallimökit ovat turhaan seisomassa pihalla. Löysimme siis näistä ilmoituksista yhden täydellisen helmen.

Mökkilöytö torista, pituuttakin n. seitsemän metriä.
Yrittäjä myi yhteensä ehkä viittä mökkiä hyvin edullisesti. Kaksi mökeistä kiinnitti huomiomme. Toinen oli kuvassa näkyvä seitsemän metriä leveä rakennus ja toinen samantyylinen, n. 4 x 4 metriä mitoiltaan oleva mökki. Tämä iso mökki vei kuitenkin sydämemme monikäyttöisyytensä ansiosta. Mökin päädyistä pystyy erottamaan varastot väliseinällä ja loppuosaa voi käyttää kätevästi kesähuoneena tai vierasmajoitukseen. Itse päädyimme sellaiseen ajatukseen, että pariovilla olevasta päädystä tulisi varasto ja loppu kesähuoneeksi. Mökin normaalihinta oli lähes kahdeksan tuhatta euroa ja me emme maksaneet mökistä edes tuhatta euroa. Voisin siis sanoa, että hyvät kaupat teimme. Tämä mökki jääköön kuitenkin viimeiseksi rakennushankinnaksemme toistaiseksi. Kunnan rakennusmääräysten mukaan selviämme todennäköisesti pelkillä toimenpideilmoituksilla. Kaava-alueen ulkopuolella kun saa talousrakennuksia pystyttää sikäli, että neliöitä on alle 50.

Kesähuoneen puoli, tosin tuon seinän takana on vielä koko päädyn mittainen kapea varasto.
Tälle puolelle tulee todennäköisesti varasto eli siirrämme toisen pään väliseinän tälle puolelle.


Tällaista mökkihöperyyttä siis ollut liikkeellä. Ollaan toki tehty kaikkea muutakin, kasvimailla kasvaa kaikenlaista ja kukkasistakin ollaan päästy nauttimaan. Niistä muista sitten seuraavilla kerroilla. Sain myös haasteen, johon aion vastata, mutta siitäkin omassa postauksessa.

torstai 26. toukokuuta 2016

Pihapäivän istutukset

Osa kukista tulee tähän myöhemmin, sillä tuohon keskelle istutin auringonkukansiemeniä.

Vietimme pari viikkoa sitten ystävien kanssa pihapäivää. Ajatuksena alunperin oli porukalla tehdä pieniä keväthommia pihalla mm. maalata ulkovarasto ja leikkimökki sekä istuttaa hyötykasveja. Ennestään olin istuttanut kasvihuoneeseen jo kuusi tomaatintainta sekä viherhuoneeseen ja pihalle lukuisan määrän kesäkukkia. Pihapäivän jälkeen istutin kasvihuoneeseen vielä kolme kurkun tainta.




Ostin tänä vuonna suosiolla puutarhakaupasta tomaatin- ja kurkuntaimia sekä valmiita kesäkukkia. Toivoisin, että kukkapuolella saisin jollain aikavälillä mahdollisimman iso osa olisi monivuotisia kukkia. Kaikki esikasvatettavat siemenet jätin tänä vuonna suosiolla istuttamatta, sillä meillä on sisätiloissa liian vähän valoa esikasvatettaville.

Kesähuonetta jatkettiin tänä keväänä. Laitettiin facebook-kirpparilta ostamani kankaat kattoon ja osaan seinää, raahattiin vanha telkkaritaso sivupöydäksi ja osa seinistä päällystettiin verkolla, jotta köynnöskasvit pääsevät kiipeämään seinille.

Kesähuoneen pöydälle pääsi pikkumieheltä äitienpäivälahjaksi saamani ruukku, jossa on pieni kesäkukan taimi. Olivat päiväkodissa askarrelleet ja istuttaneet.

Verhojen kiinnittämiseen käytettiin verhovaijeria, mutta katon verhot oli pakko ommella yhteen, sillä niiden kiinnittäminen erillisinä tuntui hankalalta. Maksoin neljästä valkoisesta verhosta muistaakseni muutaman euron eli ei kovinkaan kallis kauppa.



Tommi teki jyrsimellä uuden kasvimaan lähemmäs kasvihuonetta. Tarkoitus on käyttää kuitenkin viimevuotiset sipuli- ja perunamaat kasvimaakäyttöön tänä vuonna, nyt meillä on vain enemmän kasvatettavaa. Laitan luultavasti peruna- ja sipulimaan paikalle tänä vuonna avomaankurkkua ja perunoille ja sipuleille tehdään uusi alue.


Valitettavasti ystävieni kanssa vietetty pihapäivä oli hyvin sateinen, eikä pihalla päästy maalaamaan mitään. Lopulta pystyimme olemaan pihalla vain vajaan tunnin ja muuten pidimme sadetta sisällä, söimme ja jutustelimme. Saimme sitten suuren osan hyötykasveista maahan, kasvimaalle laitettiin porkkanaa, punajuurta, hernettä, härkäpapua, sipulia sekä lehtimangoldia. Kasvihuoneessa on keräsalaattia, rucolaa, kolme kurkun tainta sekä kuusi tomaatin tainta.




Meillä odottaa vielä istutusta lisää istukassipuleita, muutama säkki perunaa sekä sitruuna- ja avomaankurkun siemenet. Loput istutukset on tarkoitus tehdä tulevana viikonloppuna, pikkuisen myöhään, mutta kuitenkin.

Oli kuitenkin kiva päivä, ja oli mukavaa lähettää ystävien kanssa yhteiseen facebook-ryhmään kuvia pienistä salaattien aluista.

Joka vuosi on yhtä ihanaa yllättyä elämän ihmeestä kun pienet kasvien alut pukkaavat mullan pinnalle.

Maalaushommia olen aloitellut nyt itsekseni kun on ollut hienoja kelejä. Leikkimökki on jo saanut uutta maalikerrosta (siitä oma juttunsa tulossa), ja ulkovarasto odottelee omaa maalivuoroaan. Jos nyt ei olisi ollut pari päivää sateista, olisin varmasti aloittanut jo varaston maalaustakin.

Olemme myös tori.fistä katselleet isompia leikkimökkejä sillä ajatuksella, että siitä voisi tuunata pihasaunan. Meillä on yksi ylimääräinen kiuas, jonka ostimme parilla kympillä kirpputorilta. Pari vuotta sitten rakentelimme pressusaunan vanhasta pressuautotallista, mutta se rakennelma ei saunana toiminut kauhean hyvin. Pihasaunalle on paikkakin jo katsottu valmiiksi, katsotaan löytyykö vielä sopiva rakennus.

Pihalla sihisi myös kyy, pakattiin käärme ämpäriin ja kuskattiin useamman
kilometrin päähän.