Uusia lemmikkejä ja vai uudenlaista ruokaa

Jossain omavaraisuusryhmässä, facebookissa eräs nainen halusi luopua jauhopukkikuoriaisistaan ja niiden toukista. Hän oli kokeillut kasvattaa niitä ruuaksi, mutta nyt oli aika luopua farmista.

Itse olen miettinyt hyönteisruuan testaamista, joten minähän sitten reippaana tyttönä nostin käteni ylös ja pienen järjestelyn kautta kuoriaiset ja toukat muuttivat meille. Olen ajatellut, että jos emme sitten itse innostu näiden syömisestä, voin aina käyttää niitä kanojen herkkuna, kun kanat meille joskus muuttavat.

Jauhopukkikuoriaiset ja toukat ovat minulle tuttuja kasvatettavia, sillä aikanaan minulla oli lisko, joka söi elävää ravintoa ja kasvattelin sille sitten toukkia vuosikaudet. Kolmevuotias poikani oli hyvin innoissaan uusista lemmikeistä, hän on ollut kanssani ruokkimassa kanssani niitä, ja käy välillä kurkkaamassa boksiin.

Nyt sitten tutustutaan ötökkäharrastukseen ensin ja mietitään mikä on itselle paras kasvatusmenetelmä. Jonkin ajan päästä voidaan sitten katsoa, miten tulemme hyönteisiä ruuassa hyödyntämään. Olin itse ajatellut, että jauhaisin toukista jauheen, jota voisi käyttää esim. sämpylöissä tai smoothieissa. Itse voisin syödä toukkia kokonaisena esim. paistettuna, mutta tässä vaiheessa mieheni ja lapseni eivät ole siihen valmiita. Tässä kohtaa minulle on epäselvää minkälainen säilyvyys toukilla on. Jos ne pakastaa, kauanko niitä voi käyttää sen jälkeen tai sitten jauheena, säilyykö jauhe minkä verran? Jauhe tehdään ilmeisesti kuivaamalla madot uunissa ja sen jälkeen jauhamalla. Onko teistä kellään kokemusta matojen jauhamisesta? Millä olette jauhaneet?

Hyönteisruoka on tulevaisuuden eväs

Hyönteissyönti on nousemassa pikkuhiljaa trendikkääksi tai ainakin kiinnostavaksi ja hyvä niin. Olen seurannut jo tovin hyönteissyöntiin liittyvää keskustelua. Itselläni ei hyönteisiä kohtaan ole koskaan ollut minkäänlaista inhoa, pelkästään kiinnostusta. Ehkäpä se inhoamisominaisuus on tippunut minun geeneistäni pois.

Jauhopukin toukat tulivat tutuiksi jo aikanaan kun minulla oli lemmikkinä parta-agama, jonka ruokavalioon toukat kuuluivat. Kasvatin toukkia liskon lounaaksi lipaston laatikossa, mutta vähänpä silloin tiesin. Olisin voinut heittää niitä paistinpannulle ja syödä itsekin.

Paistettuja ja maustettuja jauhopukkikuoriaisen toukkia
eli jauhomatoja.

Kävin eilen Gastro Helsinki -messuilla kuuntelemassa Topi Kaireniuksen esityksen hyönteisruuasta. Olen itse Messukeskuksessa töissä, joten oli helppo käväistä työn lomassa esitystä kuulemassa. Tämän jutun kuvat ovat kaikki tuolta esityksestä.

Hyönteissyöntiä harrastetaan jo monessa maassa, mutta Eurooppa ja USA ovat vielä lapsenkengissä tässä aiheessa. Hyönteiset ovat ekologinen vaihtoehto, joka asiantuntijoiden mukaan tulee jossain vaiheessa pakostakin osaksi ihmisten ruokavaliota.  Hyönteiset ovat hyvää ravintoa, ja loistava proteiinin lähde. Niitä on paljon saatavilla, eikä niiden kasvatus vaadi isoa tuotantokoneistoa. Toisaalta hyönteisten kasvatus on nykypäivänä vielä hyvin manuaalista ja vaatii aikaa ja resurssia.

Topi Kairenius kokkaa hyönteisruokaa.

Kairenius antoi vinkkejä hyönteisten käyttöön. Luonnosta kannattaa hyödyntää niitä hyönteisiä, jotka ovat tuttuja. Värikkäitä ja karvaisia hyönteisiä ei Kairenius suositellut syömään. Hyönteiset ovat Kaireniuksen mukaan myös helppoja kasvattaa ja käsitellä. Jauhomadot eli jauhopukkikuoriaisen toukat onnistuvat aloittelijaltakin. Kotisirkat olivat toinen kasvatettava vaihtoehto. Jos ostaa esim. jauhomatoja eläinkaupasta, Kairenius suositteli odottamaan kolme sukupolvea ennen käyttöä. Tämä siksi, ettei eläinkaupan toukkien lähtöolosuhteista ole yleensä mitään tietoa.

Esityksen lopulla pääsimme myös itse maistamaan kokkauksia. Ensin maistoimme sirkkajauheen ja papumuhennoksen sekoituksesta tehtyjä sirkkapullia. Sirkkapullat eivät koostumukseltaan miellyttäneet minun makuhermojani, mutta maistuivat miedolta. Seuraavaksi vuorossa olivat jauhomadot, jotka oli kevyesti paistettu pannulla ja maustettu. Jauhomadot maistuivat sille, mitä ovat syöneet eli tässä tapauksessa kaurapuurolle (kasvaneet ilmeisesti kaurahiutaleissa). Lopuksi maistoin vielä paistettuja kotisirkkoja, mausteena oli mm. chiliä. Kotisirkat maistuivat mielestäni parhailta, kuvaisin makua bileiltojen naksuksi. Suosittelen ehdottomasti maistamaan jos jossain eteesi tulee mahdollisuus.

Kotisirkat saivat mausteeksi mm. chiliä.

Kokemus oli ennen kaikkea hyvä ja aion kokeilla uudelleenkin. Mietin myös, että jollain aikavälillä voisin kokeilla jauhomatojen kasvatustakin uudelleen. Sirkkoja on minulla joskus ollut myös, mutta niiden siritys kuului jopa huoneiden läpi ja häiritsi unta. Sirkkoja voisin kokeilla sikäli, että niiden kasvatukseen löytyy jokin hyvä tila. Sirkat ovat kai muutenkin hieman haasteellisempia kasvatettavia.

Hyönteiset voi säilöä pakastamalla tai kuivaamalla, jauhomadot voi paistaa myös elävänä. Ylen sivuilta löytyi hyönteisruokajuttu, jossa oli myös reseptejä. Googlettamalla hyönteisruuasta löytyy paljon juttuja ja artikkeleita muutenkin.